Kuukkeli-lehden muisteluksia
1939. Äkäslompolossa on nykyään useita hotelleja ja sen tasoisia majapaikkoja. Kuitenkin on vielä tarjolla perinteistä kotimajoitusta, josta kaikki matkailu alkoi. Matkailijayhdistyksen vuonna 1939 tekemän kirjasen ”Lapin Opas matkailijoille ja retkeilijöille” mukaan Äkäslompolossa majoituspaikkoja oli viisi. Näistä kolme taloa on jäljellä ja kaksi asumiskunnossa, mutta yhdessäkään ei asuta vakituisesti (2005). Kaulanen, Rinne, Kenttä, Mäkelä ja Riihi, mitkä ovat niiden tarinat?
1944. Miksi lehmät lähtivät ulkomaille? Syksyllä 1944 evakuoitiin lähes koko Lapin siviiliväestö Lapin sodan alta. Äkäslompolosta naiset ja lapset sekä lehmät menivät Huukin kylään, Ruotsiin, joka sijaitsee Äkäsjokisuun kylästä katsoen Muoniojoen toisella rannalla.
1945. Kevättalvella 1945 ei lomalaisia Ylläksen maisemissa hiihdellyt. Paikallisistakin asukkaista suurin osa oli evakossa Ruotsissa. Muutama sotilas oli ja rakennettiin ”Siilasvuon hiihtomaja”. Harva enää on muistelemassa millaista elämä Äkäslompolossa silloin oli.
1945. ”Ensin menimme evakkoon Huukiin, Ruotsiin ja siellä vähän aikaa oltuamme meidät lähetettiin Täräntöön. Tärännössä meidät kaikki evakot käskettiin ensimmäisenä täisaunaan. Äiti ei yhtään tykännyt, että sinne laitettiin. Sanoi, että ei meissä täitä ole”. Näin muistelee Ilta Kaulanen evakkomatkaa ja ruotsalaisten outoja rituaaleja.
1946-. Rantala on yksi vanhimmista majoitustaloista Äkäslompolossa. Lapin matkailu oli sotien jälkeen asia, joka vaikutti moneen Ylläksen alueen talouteen. Säännöllisesti Lapissa lomailleista ryhmistä muodostui tärkeä tulonlähde juuri evakosta palanneille ja sodasta selvinneille ihmisille. Muutamia tunturimajoja lukuun ottamatta matkailijat yöpyivät paikallisissa taloissa.
|
1946.Tunturikerhon idea syntyi keväällä 1946, jolloin osallistuttiin Suomen Ladun tunturihiihtokurssille Äkäslompolossa. Kurssin aikana latulaiset kehottivat perustamaan tunturikerhon myös heidän kotiseudulleen Vaasaan. |
|
Majaa varten ostettiin puolen hehtaarin maapala Äkäsjoen rannalta aivan kylän keskustan tuntumasta. Maja sai nimen Tammitieva. |
|
1949. ”13 päivää Lapissa 11 500 markalla” Näin otsikoi Hufvudstadsbladet vuonna 1949 juttunsa matkasta Äkäslompoloon Stenan Majalle, joka oli rakennettu pari vuotta aikaisemmin. Koko matkan hinta oli 11 500 markkaa, joka sisälsi retket, majoituksen, ruuan ja matkaliput. Taitaa olla 530 euroa nykyisellä ostovoimalla (2010).
1953. Suomen valtio alkoi sotien loputtua jakaa rintamalla olleille miehille sekä heidän perheilleen halpakorkoisia asuntolainoja ja asutustiloiksi tarkoitettuja edullisia tontteja Eräs jälleenrakennuskauden rintamamiestalon rakentajista oli äkäslompololainen Heino Kaulanen, joka laittoi perheelleen talon kylän pohjoispuolelle, aivan Äkäsjoen rannalle, nimeten paikan kivisen maaperän mukaan Karilaksi. Lue matkailun historiaa Karilassa.
1954. Ylläksen maisemiin ihastunut matkailija keräsi kotiseudultaan Kokkolasta kymmenkunta perhettä, jotka yhdessä rakensivat 1955 -56 Äkäslompoloon yhden kylän ensimmäisistä yksityisistä lomamökeistä nimeltä Wihvelimaja.
1956. Jouni perusti kaupan Äkäslompoloon 1950 ja yritys on toiminut siitä lähtien. Tänä päivänä Jounin kauppa ja sen kauppakeskus tarjoavat mahtavat valikoimat palveluita. Mutta miksi Jussi lähti vuonna 1956 hiihtäen Ruotsiin kauppaan ja palasi vasta yömyöhällä takaisin?
1957. Ylläksen ensimmäinen hissi rakennettiin Varkaankuruun. Sen voimanlähteenä toimi vanha Volkswagenin moottori. Moottori kiskottiin hevosella ylös ja suurimpaan kuormaan tarvittiin kaksi hevosta vetämään. Hevoset lepäsivät aina välillä ja jyrkän rinteen vuoksi Kurkkion Markku iski aina pysähdyksen ajaksi lapion lumeen, jotta reki ei liukunut takaisin. Lue miten turvajärjestelyt toimivat hissin avauspuheen pitäjän osalta.
1957. Ei ollut 1950-luvulla tamppareita rinteessä ja alastulo vaati totista taitoa pehmeässä lumessa. Miten Risto pääsi kaatumisen jälkeen niittypirtille ja hevosella Kalloon saatille?
1958 Latulauluja 50-luvulta. Mustakantinen vihko Eila Laukkosen käsissä kätkee sisälleen paljon miellyttäviä muistoja. Syy selviää vihkon ensimmäiseltä aukeamalta... 1960. Stenan majat ovat Äkäslompolon matkailuhistorian merkkiasioita. Miten lomanviettoa siellä muistellaan ja mikä on 5-7 tunturin hiihto?
1964. Talvi 2009-2010 on ollut harvinaisen luminen myös Etelä-Suomessa. Ihmiset ovat sankoin joukoin lähteneet hiihtämään ja hiihtovarusteet ovat loppuneet kaupoista. Siinä menikin monta sukupolvea, joille murtomaasukset olivat kirouksen kohde. Toista oli 1960 luvulla Äkäslompolossa Kari Kaulasen kertomana. ”Välitunnit kiersimme karvalakit hiessä koulun läheisyyteen tehtyä latulenkkiä”
1965. Riemuliiteri on maankuulu tanssipaikka Äkäslompolossa. Ei missään muualla lattia täyty heti ensimmäisellä valssilla. Tanssiharrastus on ollut hiipumassa, mutta nyt osoittaa Etelässä jo elpymisen merkkejä. Riemuliiterin meno on aina ollut mieltä kiehtovaa. Miten vanhaan Riemuun saatiin tanssit pystyyn ja markkinointi käyntiin?
1968. Monet Äkäslompolon kävijöistä ovat olleet jonkin järjestön tai ison työpaikan organisoimia ryhmiä. Karhulan Ladun Folke on tehnyt valtavan työn tallentaessaan käyntien historiaa albumeihin ja leikekirjoihin. Ei turistien ja paikallisten yhteistyö ihan ongelmatonta ollut. Kylän pojat heittelivät lumipalloilla vieraita ja maanomistajat eivät millään myyneet kylän läheisyydestä tontteja.
1974. Äkäshotelli eli kansan suussa Pirtukirkko, on perustettu 1974. Uskollisten asiakkaiden lisäksi siellä on myös pitkäaikaisia työntekijöitä, joita juhlissa palkittiin. Monenlaista vaihetta historiasta löytyy ja myönteinen kehitys jatkuu nyt.
1974. "Lähethään hotlaan jotlaan", oli suosittu sanonta. Minne sitä mentiin kuuntelemaan Kari Kaulasen ja kumppaneiden soittoa?
1989. Kevätsesonki on ollut alusta lähtien vilkkainta aikaa Äkäslompolossa. Viime vuosina ruskaretket ovat tulleet suosioon ja etenkin naisryhmät vaeltavat syksyn luonnossa. Myös työpaikkaporukoita viihtyy värimaisemissa. Miten Wärtsilän Vaasan tehtaan toimihenkilökerho muisteli ruskaretkiään lomakeskus Seidassa?
1989. Ylläksen alueen oma lehti Kuukkeli on toiminut vuodesta 1969 alkaen. Tässä 20-vuotismuistelussa päätoimittaja Eero Vapa piirtää lehden historiaa. Yllä olevia viittauksia lukiessa näkee Kuukkelin merkityksen myös menneisyyden kertojana matkailijoiden ja liike-elämän palvelun lisäksi. 1989. Mie ja Kuukkeli. Kari Kaulasen 14 osainen kertomus Kuukkeli-lehteen ja Äkäslompoloon liittyen. "Eräänä yönä koin valaistuksen. Hyppäsin opiskelija-asunnon vuoteella istumaan enkä saanut sen koommin unta. Idea oli mielestäni niin hyvä, että en uskaltanut kertoa sitä edes parhaille kavereilleni, puhumattakaan, että olisin saanut sen mielestäni. Mikäkö tämä mullistava ajatukseni oli? |