Äkäslompolon Kyläsuunnitelmia 2012-2017

 

Tämä kyläsuunnitelma on hyväksytty kyläyhdistyksen syyskokouksessa 18.11.2011.

1.  Johdanto. 3

2. Äkäslompolon historia. 3

3. Äkäslompolon kylä ja kyläläiset 8

Vesistöt 9

Asukkaat 10

Ohjatut harrastusmahdollisuudet 10

4. Kyläkyselyn tulokset 11

5. Toimenpiteet lyhyellä aikavälillä. 13

6. Äkäslompolon visio vuonna 2017. 14

Lähteet 14

Liitteet: 14

Äkäslompolon kyläkyselyn vastausten tiivistelmä. 15 

1.      Johdanto

Äkäslompolon kyläsuunnitelma kertoo Äkäslompolon nykytilasta, sekä asukkaiden ja yrittäjien toiveista kylän tulevaisuuden suhteen. Äkäslompolon kyläsuunnitelma jakautuu kolmeen pääkohtaan; Äkäslompolon historiaan, nykypäivään sekä toiveisiin ja tulevaisuuteen. Kyläsuunnitelma on tehty ensisijaisesti kylää ja siellä olevia toimijoita varten. Sen tarkoituksena on innostaa ja yhdistää kyläläisiä sekä parhaimmillaan luoda me-henkeä ja yhteisöllisyyttä. Kunnan ja naapurikylien näkökulmasta kyläsuunnitelma antaa tietoa kylän omasta tahtotilasta ja kehityksen toivotusta suunnasta tulevaisuudessa. Ulkopuolisille rahoittajatahoille suunnitelma antaa kuvan kehittämistarpeista ja keinoista niiden tyydyttämiseksi.

Kyläsuunnitelma on rakennettu eri työryhmien, kyläkyselyiden ja

keskustelutilaisuuksien avulla. Suunnitelma on hyväksytetty kyläyhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa 2011.

Äkäslompolo sijaitsee Kolarin kunnassa Yllästunturin pohjoispuolella. Äkäslompololla on kunniakas historia Lapin matkailun saralla, valtakunnallisesti ainutlaatuisen tunturimaisemansa ja tuntureita ympäröivien ulkoilu- ja luontoreittien ansiosta. Kaunis luonto ja lämminhenkinen aito lapin tunnelma ovat vetäneet matkailijoita puoleensa jo vuosisadan verran. Matkailu onkin jo pitkään tuonut elinkeinon suurimmalle osalle kylän asukkaista. Kunniakas menneisyys on arvokas asia, mutta tällä suunnitelmalla tähdätään tulevaisuuteen. Toiveena on, että Äkäslompolo kehittyy entistä monipuolisemmaksi ja viihtyisämmäksi paikaksi asua säilyttäen kuitenkin sille arvokkaan perinteen aitona lapin kylänä. Tavoitteena on, että Äkäslompolon kylä kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän ja viihtyisän asuinympäristön peruspalveluineen. Haluamme säilyttää ja parantaa palveluita, kehittää yrittämisen edellytyksiä, hankkia uusia asukkaita ja pitää jo olemassa olevat asukkaat. Kaikki toiminta halutaan toteuttaa luonnon arvoja kunnioittaen, ympäristöä ja maisemaa vaalien. Haluamme myös, että harrastusmahdollisuudet pysyvät ja paranevat entisestään. Erityisenä toiveena on saada yhteinen kokoontumispaikka etenkin kylän nuorisolle.

2. Äkäslompolon historia

Jääkausi on alueelta väistynyt uusimpien Ruotsin puolen Aareavaaran arkeologisten löytöjen perusteella jo yli 11 000 vuotta sitten, ja Ancylusjärven ranta lienee ulottunut jonnekin Hannukaisen tienoille. Äkäslompolo oli siis jääkauden jälkeen melkein merenranta-aluetta.

   Merkkejä kivikautisesta asutuksesta on tavattu eri puolelta Äkäslompolo-järveä. Kylästä on löydetty mm. kivisen tuuran pala, ja Ulkutievan rannasta on kaivettu esiin kvartsi-iskoksia, jotka kertovat kiviaseiden valmistuksesta. Kylästä on löydetty kaksi ikivanhaa suksea, joiden ikää ei ole määritetty.

   Tietoa ei ole siitä, keitä kivikauden asukkaat olivat, mutta se tiedetään, että ennen suomalaista uudisasutusta täällä asuivat metsästäjä- ja kalastajalappalaiset. Heidän elostaan ei ole jäänyt paljon merkkejä maastoon, kun he rakennelmissaan ja työkaluissaan käyttivät luonnonmateriaaleja, jotka hävisivät muutamassa vuosikymmenessä. Parhaiten ovat säilyneet peuranpyyntikuopat, joista muutama on yhä näkyvissä mm. Kesänkijärvelle menevän tien varressa. Puhuttu kieli on säilyttänyt historian maastoa paremmin: tunturien ja muiden merkittävien maastonkohtien vanhat nimet ovat paikallisessa murteessa kaikki metsäsaamelaisperäisiä.

   Metsälappalaiset käyttivät vähiä porojaan ajokkaina, takkaporoina sekä houkutuseläiminä metsäpeurojen pyynnissä. Poroja myös lypsettiin. Suurporotalous muodostui peuranpyynnin korvaavaksi elinkeinoksi vasta, kun metsäpeurat alueelta oli hävitetty vähiin. 

   Osa saamelaisista sulautui suomalaisiin uudisasukkaisiin ja omaksui heidän elinkeinonsa, pienimuotoisen karjatalouden, jonka kylkeen liittyi luontaisena osana vanha pyyntikulttuuri. Osa siirtyi harvenevien peuralaumojen perässä pohjoiseen jo 1700-luvun puolivälin tienoilla, ja mahdollisesti palasi myöhemmin takaisin harjoittamaan porotaloutta.

   Porosaamelaissuvut tulivat Äkäslompolon alueelle suhteellisen myöhään 1800-luvulla. Perimätieto kertoo useista lappalaisten asuinpaikoista Äkäslompolon ympäristössä, lypsykaarteista, nileistä jne., mutta tietoa ei ole siitä, kertovatko tarinat metsä- vai porosaamelaisista vai ehkä molemmista.

   Metsäsaamelaisten kodat olivat ilmeisesti alun perin tuohella katettuja, ja eri pyyntialueille rakennettiin omat kiinteät kotakenttänsä. Täkäläisen suorarunkoisen koivun tuohi soveltui kattamiseen, ja tuohikotia on tavattu myös Keski-Ruotsin saamelaisalueilla. Tämä kotamalli siirtyi sellaisenaan myös uudisasukkaille, ja jäänteitä nk. pirrikodista on yhä entisten niittyjen rantamilla, mm. Pekanjänkässä, Niesajoella, Lalvavuomassa ja Ahojänkässä. Yliperältä tulleet porosaamelaiset toivat myöhemmin siirrettävien loudekotien käytön myös Kolarin seudulle.

   Äkäslompolon alueen porosaamelaisia olivat ainakin Nutit, Taskiset, Vasarat ja Suikit. Suvut ovat tulleet alueelle poroineen Enontekiön ja Muonion puolelta tai kauempaakin Ruotsin ja Norjan tuntureilta. Taskisen suvun Simon Salmijärvi asui jo taloa Salmijärven rannassa. Vasaroiden kenttä oli Äkäsjärven eteläpäässä Ruonajoen suussa, Suikkien suku eleli Pakasaivon ympäristön kankailla ja Nutit asustelivat Tiurajärvessä. Alueella on asunut myös Junkan sukua päätellen siitä, että Kiuaskeron lähellä on Junkanpalo ja Ison Kaupinjärven luoteispuolella on Junkanvaara. Useimpien Äkäslompolon kanta-asukkaiden juuret johtavat myös johonkin näistä lappalaissuvuista.

   Melkein kaikissa kylän taloissa oli porokarjaa ainakin ajoporojen verran. Jo vuonna 1820 oli Mikko Tanelinpoika Äkäslompololla 75 poroa. Poronhoidosta tuli tärkeä tulonlähde ja lopulta muutamaan taloon pääelinkeinokin.

Heikki Kaartinen muutti Pohjois-Savosta Tornionjokivarteen 1500-luvun viime vuosina, ja hänen jälkeläisensä, Taneli Kaartinen, muutti Äkäslompoloon v. 1748 Äkäslompolon suvun kantaisäksi. Samuli Paulaharju kertoo kyllä Turtolalaisesta Martin Pietarista, joka yritti asua kylää ennen Tanelia, mutta ei koskaan saanut taloaan veronmaksukykyiseksi. Kolarissa tilat olivat yleensä 1/8 manttaalin suuruisia, mutta Äkäslompolon tila oli 3/16 manttaalin tila eli kuului Kolarin suurimpiin.

   Erkki Ollinpoika Luosujärven perustamaa Kaulan tilaa verotettiin ensimmäisen kerran v. 1844. Vaikka Erkki kaivoi kolme nykyään syvinä kuruina näkyvää ojaa Kaulavaarasta järveen, hän joutui siirtymään Karhulahdesta hallan tieltä v. 1869 Nilivaaran päälle. Autioituneen Kaulan tilan asutti muutamaa vuotta myöhemmin Juho Pudaksen perhe, jonka sukunimi vaihtui Kaulaksi ja edelleen Kaulaseksi. Kaulasista tuli toinen kylän valtasuvuista, ja harvat ovat ne kantatalot, joissa ei kummankaan suvun jälkeläisiä ole. Äkäslompolon ja Kaulan tilojen lisäksi kylään perustettiin kolme torppaa: jo edellä mainittu Nilivaara 1896, Matalalahti (Lahti) 1912 ja Kenttälehto (Lehto) 1915.

Maatalous on aina ollut pääosaltaan karjataloutta, joka pitkään perustui hyviin joki- ja puronvarsiniittyihin, joita alueella oli runsaasti mahdollisesti majavapatojen vuoksi. Niittyjä kasteltiin patoamalla puroja kevätkesäisin. Karja oli pienikokoisia lapinlehmiä, jotka söivät vähän, vaativat vähän tilaa, osasivat löytää ravinnon metsästä ja pysyivät terveinä vaatimattomissa oloissa.

   Pieniä peltotilkkuja ei alun alkaen tuhlattu heinän kasvatukseen, vaan niillä viljeltiin ohraa, joka hyvinä vuosina antoi leipäviljan, yritettiinpä lämpiminä 30-luvun vuosina kasvattaa vehnää ja ruistakin. Vilja puitiin riihissä, kunnes 1920-luvun lopulla kylän isännät hankkivat yhteisen puimakoneen. Kylässä oli eri aikoina ainakin kolme myllyä, Äkäsjoessa, Kaupinjoessa ja Niliojassa. Karjat olivat suurimmillaan neljän–viiden lehmän ja pienen lammaskarjan kokoisia. Peruna tuli Äkäslompolon korkeudelle vasta 1800-luvun puolivälin lähestyessä.
   Lehmät kulkivat kesäisin vapaasti metsälaitumilla, ja lampaat vietiin koko kesäksi metsään tai tunturiin. Heinänteko niityillä kesti viikkokausia, ja talvella heinät ajettiin poroilla ladoista tai talvisauroista kotiin. Lisärehuksi riivittiin koivunlehtiä, kuivatettiin lehtikerppuja ja niitettiin kortetta varsinkin lampaiden ja porojen talviruoaksi.

   Metsästäjien tärkeimpiä saaliita olivat turkiseläimet, joiden nahkat jopattiin usein Ruotsiin. Ketun käpälälautojen jäänteitä näkee vieläkin lähimetsissä. Maalintujen ansapyynti jatkui siihen asti, kun laki sen kielsi ja sen ylikin. Vesilintuja ammuttiin keväisin, koskeloita pyydettiin raudoilla, telkkiä munitettiin uutuissa ja muiden vesilintujen munia keräiltiin jokivarsista. Munat säilöttiin kokonaisina umpisuolaan. Hans Kustaa Äkäslompolo eli Karhu-Kusti (1872 – 1960) oli viimeinen pääelinkeinonaan metsästystä ja kalastusta harjoittanut äkäslompololainen. Äkäslompolon ja Kaulan tiloille kruunu antoi nautintaoikeuden kaikkiin lähivesiin Äkäsjärveä ja Jerisjärveä myöten ”leipämaan lisäksi”.

   Tervanpoltto oli pitkään tärkeä elinkeino kylässä, ja hautojen jäänteitä on näkyvissä kaikkien Äkäsjokeen laskevien vesien varsilla. Viimeinen merkittävä tervanpolttaja oli Iisko Ristimella, joka piti hautaa Rautuojan suussa lähellä nykyistä Stenan majaa.

   1870-luvun alkupuolella alkoivat suuret metsätyösavotat eteläisessä Kolarissa, ja seuraavalla vuosikymmenellä aloitettiin hakkuut Äkäsjokivarressa. Talviset savotat ja keväiset uitot tarjosivat kymmenien vuosien ajan töitä kylän miehille. Tukinajoon tarvittiin hevosia, mutta sopivan myötäisissä maastoissa tukkeja ajettiin myös porohärillä. 1950-luvulla kylään tuli ensimmäinen traktorisavotta, ja hevosen käyttö metsätöissä alkoi vähetä jääden lopulta vain muutaman yksityisen metsänomistajan harrastukseksi. Uitot Äkäsjoessa loppuivat 1960-luvun loppuun tultaessa.

   Matkailun pioneereista oli ensimmäinen Runa Lindfors, ”Lindforsin rouva”. Svenskt förbund för fysisk fostran för Finlands kvinnor -klubin (FFF) aktiivisena jäsenenä hän toi keväällä 1934 Äkäslompoloon ensimmäisen hiihtokurssin Riihen ja Kaulasen taloihin. Hän oli myös käynnistämässä ruokakursseja tulevia ryhmiä varten.

   Merkittävin matkailun edelläkävijöistä oli Gunnar Stenfors. Hän rakensi Tunturikartanonsa eli Stenan majan v. 1947 ja alkoi tuoda ryhmiä majalleen sekä useaan kylän taloon ja opetti siten kyläläisiä matkailuyrittämisen alkeisiin. Stenfors näki kylän matkailun mahdollisuudet ja ideoi ja tuki kylän nuoren urheiluseuran toimintaa, vanhan Riemuriihen rakentamista, ensimmäistä hissihanketta jne. Stenfors kuoli Äkäsjoella kanoottionnettomuuden jälkeiseen sairaskohtaukseen jo vuonna 1955. Hänen muistolaattansa on Kesänkitunturin laen kivilatomuksessa.

   Lapissa vain jokunen kievaritalo oli vanhastaan saanut merkittävää matkailutuloa. Äkäslompolossa paikalliset asukkaat alkoivat Gunnar Stenforsin houkuttelemina kehitellä turismista sivuelinkeinoa. Aluksi vieraat nukkuivat sängyissä ja talonväki lattialla, ja välissä voi olla verho tai, kuten Tanon talossa, yhteen nurkkaan oli Oulu-pahvilla eristetty turisteille koppi.

   Petsamon matkailukohde oli menetetty sodassa Neuvostoliitolle, ja saksalaiset tuhosivat perääntyessään kaikki Lapin siihenastiset varsinaiset matkailurakennukset Aavasaksan, Kilpisjärven ja Pyhätunturin majoja lukuun ottamatta. Kolarin rakennuskannasta hävitettiin Lapin sodan aikana 95 %. Saksalainen hävityspartio kävi Äkäslompolossakin, mutta onnellisen sattuman kautta tuholta säästyivät kaikki kylän neljätoista taloa samoin kuin Kukaslompolon ja Kuopan talot sekä molemmat majat. Majoitustoimintaa voitiin siis jatkaa heti sodan jälkeen.

   30-luvun hiihtokursseilla olivat omat emännät mukana, mutta sodan jälkeen matkailijat alkoivat jo luottaa paikallisiin ruokapalveluihin. Ennen sotaa alkuun päässyt emäntien kurssitus jatkui heti sodan jälkeen. Emännät oppivat laittamaan monipuolisempaa ruokaa, eikä turistien enää tarvinnut tyytyä pelkkään poronlihaan. Elettiin korttiaikaa, ja ruokahuolto oli täällä joiltakin osin helpompaa kuin etelässä Ruotsin rajan läheisyyden ja ahkeran joppauksen ansiosta.

   Vuonna 1939 painetussa Lapin Oppaassa luetellaan kylän viisi majoitustaloa: Riihi, Keski-Kaulanen, Kenttä, Rinne sekä Mäkelä. Suomen matkailijayhdistyksen vuonna 1960 julkaiseman Äkäslompolon retkeilyoppaan mukaan kylässä toimi jo kaksitoista majoittajaa. Vanhoista mukana olivat Keski-Kaulanen, Mäkelä ja Riihi, ja uusia olivat Kurula, Karila, Kotila, Lehto, Ojala, Peltola, Rantala, Sivula sekä Takalehto.

   Karinivan maja valmistui 1939. 40-luvulla rakennettiin Nilipirtti (1941), Stenan maja (1947), Tammitieva (1948), Kruununmaja ja Ylläsmaja (1949). Seuraavalla vuosikymmenellä valmistuivat ainakin Ylläskartano, Tuulentupa, Pellaksen maja, Wihvelimaja, Röhkömukka ja Kuerkievari.

   Matka Helsingistä Äkäslompoloon kesti aluksi puolitoista vuorokautta. Rautatie päättyi Kaulinrantaan, mistä matka jatkui linja-autolla. Ensimmäisten ryhmien matkatavarat haettiin hevosilla Äkäsjokisuusta, ja asiakkaat hiihtivät 30 kilometrin matkan perille. Jo 40-luvun lopussa tie aurattiin talvisin Kuerjoen Linkoille asti, ja maantie kylään saatiin vuonna 1953. Poikkijärvelle linja-auto ei sentään vielä päässyt, vaan kulku pysähtyi Kaupinjoen hataran sillan eteen. Säännöllinen Niskalan bussiliikenne kylästä Tornioon alkoi 50-luvun loppupuolella.

   1960-luvulla maataloutta kehitettiin Suomessa suurempien tilojen suuntaan, ja kannattamattomista pientiloista pyrittiin eroon. Äkäslompolossakin karjoja alettiin lopettaa, kunnes ne parissa vuosikymmenessä hävisivät maisemakuvasta kokonaan. Muualta Lapista siirtyi paljon väkeä töihin Ruotsiin, mutta Äkäslompolossa useat perheet alkoivat panostaa majoitustilojen kehittämiseen.

   Viisikymmenluvulla ei matkailua voi vielä sanoa elinkeinoksi, ja kuusikymmenluvullakin kehitys eteni verkkaisesti. Kurkkion Anja ja Vertti luopuivat karjataloudesta 1966 ja heittäytyivät ensimmäisinä kokonaan matkailuelinkeinon varaan. Huviloita rakennettiin lisää, mutta muita varsinaisia matkailuyrityksiä ei kylään syntynyt vielä tällä kymmenluvulla. Metsähallitus rakensi Kotamajan 1968, ja samana vuonna Ylläkselle saatiin uusi hissi kylän puoleiseen eturinteeseen. Kunnan omistama 1957 rakennettu hissi oli lopettanut toimintansa 1963.

   70-luvulla matkailuelinkeino alkoi päästä vauhtiin, kun Kehitysaluerahasto myönsi ensimmäiset lainat majoitusrakennuksiin. Vanha Riemuriihi oli purettu, ja nykyinen Riemuliiteri avattiin 1973. Toinen merkittävä parannus iltaohjelmiin oli Äkäshotellin valmistuminen seuraavana vuonna. Kotamajaa laajennettiin 1975.

   V:sta 1974 Metsähallitus oli vastannut latujen huollosta, mutta keväällä 1982 se yllättäen ilmoitti lopettavansa toiminnan. Jorma Raudasvirrasta, Äkäshotellin johtajasta, tuli koko kylän yhteishengen nostaja, ja hänen johdollaan majoitusyrittäjät perustivat Äkäslompolon Matkailu Ry:n latuja hoitamaan.

   Yhdistys hoiti ladut, mutta kohosi tehtävänsä yläpuolelle. Se rakensi ensimmäisenä Suomessa toimivan latumaksujen perintäorganisaation ja nosti latujen kunnossapidon uudelle tasolle. Talkootyönä rakennettiin Ylläksen puunrajaan valaistu lämpölatu, tehtiin siltoja, latuverkosto laajennettiin maan suurimmaksi, järven ympäri pohjustettiin ja valaistiin reitti, ja valaistu yhdyslatu Ylläsjärvelle rakennettiin yhdessä Ylläsjärven majoittajien kanssa. Musiikkitapahtumia toteutettiin, esitteitä tehtiin sekä oltiin mukana koulun liikuntahallin ja kappelin rahoittamisessa.

   90-luvun vaihteessa Lapin matkailukeskuksista kasvu oli rajuinta Ylläksellä, ja siksi myös romahdus oli jyrkempi kuin muissa keskuksissa. Äkäshotellin ja hissiyhtiön ajautuminen konkurssiin veti koko kylän matkailun monivuotiseen notkoon. Kun suuret kaatuivat, pienet paikalliset yritykset pitivät Ylläksen matkailun käynnissä ja maksoivat myös konkurssiyritysten velkoja, jotka olivat yhteishankkeista jääneet.

(Kurkkio, 2011).

3. Äkäslompolon kylä ja kyläläiset

Äkäslompolo sijaitsee Länsi-Lapissa Kolarin kunnassa Yllästunturin pohjoispuolella.

Äkäslompolon pohjoispuolella on Kolarin ja Muonio välinen raja. Itäpuolella on tunturijono - Lainio ja Kesänki, joista jälkimmäinen toimii rajana Kittilän kuntaan. Yllästunturin eteläpuolelle jää myös Kolarin kuntaan kuuluva Ylläsjärven kylä. Äkäslompolon eteläpuolelle sijoittuvat Kolarin kuntaan kuuluvat Hannukaisen ja Luosun kylät. Em. kylien asukkaat käyttävät Äkäslompolon palveluita. Yhteistyötä tehdään kunnan kylien kanssa.

Äkäslompolo rajautuu vuonna 2006 perustettuun Pallas-Ylläs -kansallispuistoon, joka ulottuu kolmen kunnan alueelle (Kolari, Muonio ja Enontekiö). Pinta-alaltaan (1 020 neliökilometriä) se on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto ja kävijämäärältään Suomen suurin.

Äkäslompolo tunnetaan myös nimellä "Seitsemän tunturin kylä". Kylää ympäröivät seitsemän tunturia ovat Yllästunturi (719 m), Kuertunturi, Kukastunturi, Pyhätunturi, Kesänki, Lainiotunturi ja Kellostapuli. Tuntureiden välissä kulkee Suomen laajin latuverkosto, joka käsittää kaikkiaan 330 kilometriä huollettuja hiihtolatuja, joista kaksi kolmannesta sijaitsee Äkäslompolon alueella. Yllästunturilla on myös kaksi laskettelukeskusta: Äkäslompolon puolella sijaitseva Ylläs-Ski, ja Ylläsjärven puolella sijaitseva Sport Resort Ylläs. Yhdessä ne muodostavat Suomen suurimman laskettelukeskuksen. Aluetta ympäröi myös mittavat moottorikelkka- ja patikointireitistöt.

Kylässä on runsaasti majoitus- ja ravintola- ja hyvinvointipalveluita tarjoavia yrityksiä. Äkäslompolossa sijaitseva Jounin kauppa on Suomen suurin K-market. Kansallispuiston reunalla sijaitsee Metsähallituksen ylläpitämä Luontokeskus Kellokas, joka samalla toimii yhtenä porttina kansallispuistoon. Konijänkän kotieläinpihasta löytyy yli 130 eläintä. Kylältä löytyy Pyhän Laurin kappeli, kaksi yksityistä lääkäriasemaa, apteekki, Alko ja pankkiautomaatti. Kylällä on aktiiviset kotisivut osoitteessa www.äkäslompolo.fi.

Vesistöt

Keskellä kylää sijaitsee Äkäslompolojärvi suuruudeltaan 78 ha, rantaviivan pituus 4,9 km. Järvi on rauhoitettu moottorikäyttöisiltä kulkuvälineiltä (moottoriveneet ja -kelkat). Järvessä on harjusta, särkeä, ahventa, haukea, taimenta, muikkua ja siikaa. 

Kesänkitunturin ja Kellostapulin välissä sijaitsee 47,9 ha:n suuruinen Kesänkijärvi, jossa on rantaviivaa 4,2 km. Järvi rajoittuu Pallas-Ylläs – kansallispuistoon. Moottorikäyttöiset kulkuvälineet eivät ole järvellä sallittuja. Muun kalastuksen lisäksi myös pilkkiminen ja mato-onkiminen ovat luvanvaraisia. Vesistöön on istutettu järvitaimenta, meritaimenta, nieriää, harjusta, kirjolohta sekä muikkua.

Pikku Kaupinjärvi (5,4 ha, 1,1 km) ja Iso Kaupinjärvi (21,1 ha, 2,3 km) sijaitsevat kylän länsireunassa Kuer-tunturin pohjoispuolella. (Kalapaikka.net, 2011).

Muita mainittavia vesistöjä, joissa voi kalastaa tai meloa ovat Äkäsjoki, joka virtaa Muonion Äkäsjärvestä Kukaslompolon kautta Äkäslompolojärveen ja jatkaa siitä Äkäsjokisuun kautta Muoniojokeen sekä Kuerjoki, joka virtaa Kuertunturin sivuitse Äkäsjokeen.

Asukkaat

Vakinaisia asukkaita Äkäslompolossa on 533 henkilöä (tilanne 31.12.2010), joista miehiä 280 ja naisia 253. Ikäjakaumaltaan väestö on ikääntyvää (kolmannes yli 50 -vuotiaita), mutta viime vuosina lapsia on syntynyt paljon. Aikuisia (yli 18 v) on yhteensä 417 henkilöä, joista 15 % eläkeikäisiä, koululaisia 60 henkilöä ja alle kouluikäisiä lähes saman verran. (Kenttälehto).

Vakinaisten asukkaiden lisäksi talvisesonkeina Äkäslompolossa asuu useita satoja kausityöntekijöitä, osa perheellisiä. Näiden lisäksi Äkäslompolossa viettää aikaansa pitkiäkin aikoja pääasiassa eläkkeelle jääneitä pariskuntia omissa vapaa-ajan asunnoissaan, joita on lukumäärällisesti myöskin useita satoja.

Äkäslompolon päiväkodissa on talvisesongilla 30–40 lasta. Ala-asteella (esikoulu + luokat 1-6) opiskelee yhteensä 42 lasta (Tikkinen, 10/2011). Yläaste, lukio, terveyskeskus, pankit ja muut julkiset palvelut sijaitsevat Kolarin kirkonkylällä, 40 km päässä Äkäslompolosta.

Valtaosa asukkaista saa toimeentulonsa suoraan matkailusta.

Ohjatut harrastusmahdollisuudet

Talvisesonkeina matkailijoille järjestetään paljon ohjelmaa, jotka osin viihdyttävät myös kylän asukkaita. Ylläkselle vakiintuneita Äkäslompolossa vuosittain järjestettäviä tapahtumia mainittakoon Ylläs Jazz-Blues tammikuussa, Ylläs-Soikoon heinäkuussa ja Kino-Ylläs syyskuussa. Lisäksi Pyhän Laurin kappelissa on hengellistä ohjelmaa ja Ihmisen Ringissä – tunturin juurella sijaitsevalla ulkoilmanäyttämöllä – esitetään erilaisia performansseja.

Äkäslompolossa toimii aktiivisesti mm:

  • Ylläksen Matkailuyhdistys Ry
  • Äkäslompolon Matkailu Ry
  • Ylläksen Ystävät Ry
  • ÄVPK, Äkäslompolon vapaapalokunta
  • Äkäslompolon kyläyhdistys Ry
  • Ylläksen Nousu, joka liikuttaa nuoria ja aikuisia
  • Ylläksen Rasti, joka järjestää suunnistusta alueella
  • Äkäs-Erä Ry metsästysseura
  • Ylläs-Slalom, lasketteluseura lapsille
  • MLL, Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisseura
  • Kansalaisopiston liikunta- ja käsityökursseja
  • Pieni Kansani Laulu -teatteriryhmä, esittäen Uuttu-Kallen näytelmiä
  • Ylläksen Hilheiset, avantouintiseura

Syksyllä 2011 on aloitettu yläaste- ja lukioikäisille suunnatut kunnan nuoriso-ohjaajien järjestämät viikoittaiset nuorisoillat Äkäslompolon koulun tiloissa.

Äkäslompolon koulun tilat ja koulun liikuntahalli tarjoavat hyvin rajallisesti sisäharrastetiloja. Koulun edessä on pieni urheilukenttä, jota jäädytetään talvisin mahdollisuuksien mukaan. Järven rannalla sijaitsee tenniskenttä, jota voi vuokrata kesäisin. Lasten leikkitelineitä löytyy ainoastaan koulun alueelta. Lapland Hotel Äkäshotellissa on kuntosali ja pieni peilisali sekä sadan hengen auditorio kaupallisessa toiminnassa. Luontokeskus Kellokkaassa on myös noin sadan hengen auditorio vuokrattavissa. Kirjastoauto käy kahdesti kuukaudessa.

4. Kyläkyselyn tulokset

Äkäslompolon kyläyhdistys toteutti kyselyn kylän asukkaille, sekä yhdistyksille syksyllä 2010. Tarkoituksena oli selvittää mitkä asiat Äkäslompolossa ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat parantamista. Kysely toteutettiin jakamalla kyselylomake jokaiseen vakinaiseen perheeseen, kylän yhdistyksiin, sekä kyläyhdistyksessä jäsenenä oleville loma-asunnon omistajille, yhteensä n. 500 kpl. Lisäksi annettiin mahdollisuus täyttää kyselylomake internetissä. Määräaikaan mennessä vastauksia kyselyyn saatiin 50 kpl, joista 30 oli vakinaisilta asukkailta, 16 vapaa-ajan asunnon omistavilta ja 4 kylästä kiinnostuneilta matkailijoilta. Kyselyä jatkettiin syksyllä 2011 lähettämällä kyläyhdistyksen jäsenille www-linkki kyselyyn. Tällöin vastauksia saatiin 5 kpl. Kyselyihin vastasi perhekunnat, keskimäärin 1.95 vastaajaa / talous. Näin ollen Vastausprosentti on yli 20, mikä on riittävä.

Kyläkyselyn nelikenttä-analyysi (SWOT)

VAHVUUDET

  • sijainti matkailualueella tarjoten työpaikkoja
  • turisteille tarjottavat monipuoliset palvelut myös omassa käytössä
  • viihtyisä, turvallinen elinympäristö, ilmapiiri
  • puhdas luonto, vesistöt, reitistöt, luonnon rauha
  • perinteinen, elävä, kaunis kylä, sen ihmiset
  • runsas historia
  • rinteet, kalastusmahdollisuudet
  • hyvä koulu ja päiväkoti
  • yhteiset tilaisuudet ja harrastemahdollisuudet
  • yrittäjyys
  • kiinteä yhteistyö ja ylpeys kylästä
  • hyvät yksityiset lääkäripalvelut
  • sesonkina hyvät liikenneyhteydet
  • kappeli ja Kuukkeli-lehti
  • ”täällä huolehditaan kaikista”

 

 

 

HEIKKOUDET

  • Sosiaalisten palveluiden puute
  • etäisyydet suuriin kaupunkeihin ja julkisiin palveluihin
  • kunnan kevyt suhtautuminen kehitysasioissa
  • eräiden kaava-alueiden teiden kunto, kävely- ja suojatiet, katuvalaistus
  • kylämaiseman raivaus, siistiminen, sekalaiset postilaatikot, epätyylikkäät valopylväät
  • puuttuvat lasten ja nuorten harrastuspaikat ja ohjatut harrastusmahdollisuudet
  • puuttuva kylätalo / nuorisotalo, lapin ainoa toimiva kylä, jolla ei ole kylätaloa
  • puuttuvat leikkipuistot ja urheilukenttä
  • puuttuvat kesän palvelut ja yrittäjien yhteistyö ympärivuotista matkailuakin ajatellen
  • koirapuisto ja liian lyhyt koiralatu
  • latujen ylitykset ja alitukset
  • vanhusten huolto ja huomioiminen
  • järven kunnosta huolehtiminen ja sen hyödyntäminen
  • reittien suunnittelu ja suojelu rakentamisessa
  • bussiyhteydet ja paikallisliikenne
  • talvikävelyreitit, moottorikelkkareitit
  • yleisen uimarannan puute
  • kylän sisäiset opasteet, kyltitys
  • energia- ja biojätteen jätteen kierrätys
  • puute vuokra-asunnoista
  • postin puuttuminen ja myöhäinen postin jakelu

 

MAHDOLLISUUDET

  • matkailu- ja kaivostoiminta
  • yhteistyö
  • yrittäjyys
  • hyödyntämättömät vesistöt
  • kulttuuriympäristön hyödyntäminen
  • entistä paremman yhteishengen löytyminen
  • puhdas luonto
  • viherrakentaminen ja kylän kaunistaminen, rakennetun ympäristön viihtyisyys
  • matkailun ympärivuotisuus
  • harrastusmahdollisuudet
  • virikkeinen vanhuus vähentää hoitopaikkojen tarvetta
  • koulun ja päivähoitopaikkojen turvaaminen
  • uusien asukkaiden kotouttaminen

UHAT

  • tontti- ja kaavoituspolitiikka, postimerkkisuunnittelu, hallitsematon rakentaminen, kylämäisyyden pilaantuminen
  • julkisen liikenteen väheneminen
  • kaivosteollisuuden mukanaan tuomat haitat
  • sosiaalisten palveluiden riittämättömyys
  • päivähoidon vähäisyys ja laatu
  • yhteishengen puute
  • kunnan virkamiesten kielteinen asenne
  • luonnon saastuminen, vesien rehevöityminen
  • väestön ikärakenteen vinoutuminen
  • kokoontumispaikkojen väheneminen
  • nuorison pois muutto

 Kyläkyselyn tiivistelmä on liitteenä.

5. Toimenpiteet lyhyellä aikavälillä

TEEMA-A: Yhteistoiminta ja aktiivisuuden lisääminen

Toimenpiteet

1. Yhteinen kokoontumispaikka

Toimenpide: Uuden kylätalon rakentaminen / ostaminen / vuokraaminen

Vastuutaho: Kyläyhdistys ja Kolarin kunta

2. ME-hengen luominen

Toimenpide: Sitkeästi järjestetään uusia tapahtumia, retkiä, innovatiivisuutta, yhteisöllisyyttä yms. Yhdistetään seurojen retkiä tms. Tiedotetaan avoimesti. Otetaan mökkiläiset ja kunta mukaan.

Vastuutaho: Kyläyhdistys, sihteeri ja pj, Kuukkeli, muut yhdistykset, Kolarin kunta

3. Jäsenten aktivoiminen kylätoimintaan

Toimenpide: Henkilökohtainen kontaktoiminen

Vastuutaho: Kyläyhdistyksen hallitus

TEEMA-B: Uudet asukkaat ja väestöpohjan kehittäminen

Toimenpiteet

                           1. Kotouttaminen

                           Toimenpide: Aktiivinen kylätoiminta, kummiperhe

Vastuutaho: Kyläyhdistys, tietopaketti, josta infoa www-sivuilla ja kyläyhdistyksen ilmoitustaululla

                           2. Kaavoitukseen vaikuttaminen

                           Toimenpide: Lausunnot kunnalle, yhteiset suunnittelupalaverit virkamiesten kanssa

                           Vastuutaho: Kyläyhdistys, Äkäslompolon Matkailu Ry

TEEMA-C: Kyläkuvan parantaminen

 Toimenpiteet

                           1. Kyläraitin kaunistaminen ja bussipysäkit

                           Toimenpide: Aloitteet kuntaan, hankkeita, asiantuntija-apua esim. maisema-arkkitehti

                           Vastuutaho: Kyläyhdistys, kunta

2. Yleisen uimarannan saaminen

                           Toimenpide: Hankkeen aloittaminen

                           Vastuutaho: Kyläyhdistys ja kunta

3. Liikenneväylät, suojatiet, yleinen siisteys

                           Toimenpide: Tehdään aloitteita kuntaan ja Destiaan

                           Vastuutaho: Kyläyhdistys, kunta ja Destia

TEEMA-D: Harrastukset

Toimenpiteet

                           1. Lasten, nuorten, aikuisten ja senioreiden kerho- ja kurssitoiminta

Toimenpide: Selvitetään kunnasta mahdollisuudet, tehdään aloitteita, kartoitetaan kylän asukkaiden innokkuus järjestää

                           Vastuutaho: Kyläyhdistys, kyläläiset, kansalaisopisto

TEEMA-E: Kunnan ja naapurikylien yhteistyön parantaminen

Toimenpiteet

                           1. Kunnan rahoitusavustus aktiivisempi rooli kylien kehittämiseen

Toimenpide: Kylätoiminta-avustusten uudelleenarviointi kunnan toimesta, Vuorovaikutteinen yhteydenpito

                           Vastuutaho:    Kunta, kyläyhdistys

                           2. Yhteistyö kaivosyhtiön kanssa, investointeja kylän hyväksi

Toimenpide: Vuorovaikutteinen yhteydenpito

                           Vastuutaho:    Kyläyhdistys, kunta

6. Äkäslompolon visio vuonna 2017

Äkäslompolo haluaa olla

  • omaan persoonalliseen muista erottuvaan suuntaansa matkailuelinkeinoa kehittävä
  • luontoa säästäen käyttävä
  • perinteitä hyödyntävä ja perinteitä kunnioittava
  • hallitusti ja tyylikkään kylämäisenä kasvava
  • entistä paremmassa yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä toimiva
  • avoimesti keskusteleva
  • heikoimmistaan huolehtiva yhteisö

Äkäslompolo on hyvä paikka asua, jossa edelleen huolehditaan kaikista!

Lähteet

Kalapaikka.net (2011). Viitattu 18.10.2011. Saatavilla internetissä.
http://www.kalapaikka.net/akaslompolo_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kolari___70328.asp

Kenttälehto Jyrki (2011). Kolarin kunnan hallintojohtaja. Sähköposti 5.10.2011: Äkäslompolon  ”osa-alueen” väestö 31.12.2010.

Kurkkio, Markku (2011). Äkäslompolon lyhyt historiikki.

Tikkinen Tarja (2011). Äkäslompolon ala-asteen luokanopettaja.

 Liitteet:

Kyläkysely-yhteenveto.

Äkäslompolon kyläkyselyn vastausten tiivistelmä

31.1.2011/Kalervo Niskakoski, lisäykset (5 kpl) 23.10.2011/Joanna Karinen

Tällä syksyllä 2010 tehdyllä kyselyllä kartoitettiin äkäslompololaisten ja kylässä toimivien yhteisöjen mielipiteitä omasta kylästä. Mitkä asiat Äkäslompolossa ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat parantamista? Kyselyllä haettiin vastauksia kyläsuunnitelman tekemiseksi. Kyläsuunnitelma on kyläläisten näkemys siitä, mihin suuntaan ja miten kylää yhdessä kehitetään.

Vastauksista saadaan runsaasti kehittämisajatuksia ja asioita, joita kyläyhdistys tulee viemään eteenpäin. Tulosten tarkempi analysointi ja kyläsuunnitelman tekeminen vie jonkin aikaa. Osa asioista otetaan erikseen työn alle välittömästi. Erilliskohteista nuorisotalo on jo selvittelyssä. Äkäslompolossa on hyvä asua ja toteuttamalla kartoitettuja asioita siitä tulee vielä parempi paikka.

Kylän valttien joukossa on liikuttava vastaus, joka kelpaa erinomaiseksi ohjenuoraksi kaikille: ”Että täällä huolehditaan kaikista”.

A. VASTAAJAN/VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT

A0. Vastauksia saatiin tasan 55 kpl. Kyselylomake jaettiin kylän joka talouteen ja yritykseen paperisena (lähes 500 kpl) ja sen lisäksi se oli sähköisenä sivulla www.äkäslompolo.fi

A1. Kyselyyn vastaamiseen osallistui keskimäärin 1,95 henkilöä per lomake. Jos vastaajien lukumäärää ei oltu merkitty, niin lukumääräksi merkittiin 1. Vastauksiin osallistui siis noin sata henkilöä.

A2. Vastaajat:

Asun vakituisesti Äkäslompolossa = 33
Minulla on Äkäslompolossa mökki = 18
Olen kylästä kiinnostunut matkailija = 4. 

B. KYSYMYKSIÄ KYLÄN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA  

1. Millainen on mielestäsi kylän ilmapiiri?

Hyvä tai erinomainen

23

Melko hyvä

7

Huono tai varautunut/kyräilevä

2

Ei vastattu tähän kohtaan

23

Yhteensä

55

                           Miten yhteistoimintaa ja talkoohenkeä voidaan parantaa?

Vastaus: Talkoohenkeä löytyy kohtuullisesti, mutta aktiivisempaa sen tulisi olla. Lisää tiedotusta tästä kuten ”Kuukkeli-lehteen vakiopalsta, jossa tietoa talkoista”. Mökkiläiset olisivat aktiivisia, jos saisivat tietoa esim. talkoista. Kyläyhdistyksellä tärkeä rooli talkoohengen parantajana ja tapahtumien organisoijana

2. Mitkä ovat mielestänne kylän valtit? Mainitkaa kolme myönteistä asiaa:

Luonto ja rauha, liikuntareitit, järvi

49 vastausta tähän

Perinteinen elävä kaunis kylä, sen ihmiset ja siisteys

30

Hyvät palvelut ja matkailu, rinteet

25

Hyvä koulu ja päiväkoti

6

Ammattitaito, palvelualttius ja työpaikat

6

Yhteiset tilaisuudet ja harrastusmahdollisuudet

5

Kiinteä yhteistyö ja ylpeys kylästä

4

Hyvät lääkäripalvelut

3

Hyvät liikenneyhteydet (sesonkina)

2

Kalastusmahdollisuudet

1

Kappeli

1

Myönteinen kiireetön ilmapiiri

1

Lapsirunsaus

1

”Että täällä huolehditaan kaikista”

1

3. Mainitkaa kolme asiaa, jotka kaipaisivat parantamista:

Teiden kunto, kävely- ja suojatiet, katuvalaistus

19

 

Kylämaiseman raivaus, siistiminen, postilaatikot, tyylikkäämmät valopylväät

17

 

Lapsille ja nuorille harrastuspaikkoja ja -mahdollisuuksia

15

 

Kylätalo/Nuorisotalo tarvitaan

13

 

Lisää ohjattuja harrastusmahdollisuuksia

11

 

Puuttuvat leikkipuistot, urheilukenttä

11

 

Kesän palvelut paremmiksi (yrittäjien yhteistoiminta)

6

 

Koirapuisto ja pidempi koiralatu

6

 

Julkiset palvelut (neuvola määräajoin, kirjasto, kaatopaikan aukiolo)

5

 

Vanhusten huolto

5

 

Ylikulkusilta laduille (Kesänki), pitkospuureittien kunnossapito

4

 

Laskujen maksumahdollisuus netissä ilman omaa konetta

4

 

Järven kunnosta huolehtiminen ja sen hyödyntäminen

4

 

Reittien suunnittelu ja suojelu rakentamisessa

2

 

Lisää bussiyhteyksiä ja paikallisliikennettä

2

 

Kävelyreittejä järjestettävä myös talvisin

 2

Lisäksi yhden maininnan saivat: Uusien asukkaiden nopeampi kotouttaminen, pakkaspäiviksi sisätoimintaa, moottorikelkkareittien järjestäminen, parempi kulku ja järjestys uimarannalle, lintutorni Pikku Kaupinjärvelle,  paikalliset tuotteet esille, kylän sisäiset opasteet, jätteen kierrätys energia- ja biojätteen osalta,  kotitalkkaritoimintaa ja muuta kerta-apua, vuokra-asuntoja lisää, postin jakelu aikaisemmaksi, lisää positiivista julkisuutta ja kunnan asenne Äkäslompoloon paremmaksi, lasten kunnallinen iltapäiväkerho kuten kirkonkylällä, ulkoilureittien huussit.

4. Minkälaista yhteis- tai harrastustoimintaa toivot tai mihin olisit valmis osallistumaan?

 Aikuisille ohjattua liikuntaa (aerobic, spinning, tanssi, voimistelu ym.)

10

Yhteisiä iltatapaamisia, kylän historian esittämistä, tutustumista kyläläisiin

6

Lentopallo, jääkiekko ja muita pallopelejä

5

Talkoita

5

Lapsille leikkikisoja, muskari, jumppaa

4

Seniori-ikäisten yhdessäoloa, liikuntaa, kahvistelua, retkiä

4

Kalastus

3

Lisäksi mainintoja: Kyläjuhlat kolme kertaa vuodessa, kielikursseja, nettiopetusta, lukupiiri, yhteislaulua, shakkikerho, ompeluseura, kalavesien kunnostus, yhteiskomposti, työn vaihtopiiri, latu- ja ulkoilureittien siivous, kansalaisopiston toimintaa Äkäslompoloon, äijämiesten kokkikurssi tai –kerho, ”matalan kynnyksen” tapahtumia.

5. Mitä palveluita kaipaat kylälle?

Ohjattua sisäliikuntaa, vanh.- lapsijumppaa, muuta jumppaa

9

Rakennusmateriaalin (puutavara) myynti ja kierrätys

5

Autohuolto, autonpesu ja vuokraus

5

Keilahalli, kuntosali, uimahalli, kylpylä

5

Kirpputori, lastenvaatteita, kierrätystä

4

Kirjasto

3

Lastenhoitopalveluita illaksi

3

Kotileipomo

2

Posti

2

Lisäksi yhden maininnan saivat: Vanhusten talo, parempaa laajakaistayhteyttä, turistien koirille päivä/iltahoitoa, kannustaa käyttämään kylän omia palveluita, tansseja myös sesongin ulkopuolella, pahvinkeräyspiste, elokuvia, DVD-vuokraamo, lasten uimakoulu, nuorille iltapäiväkerho, kenkä- ja muotivaatekauppa, rinneinfo TV:hen kuten Alpeilla, hautausmaa ja uurnalehto, kunnan palvelut tasavertaisiksi kirkonkylän kanssa (mm. lasten iltapäiväkerho klo 17 asti).

 6. Olisitko valmis ryhtymään tuottamaan jotakin palvelua kylällä? Mitä? (esim. perhepäivähoitaja)  

Vastauksia: Lasten kerhotoiminta, leikkipuistotoiminta, satubaletti lapsille, nuorisokahvila, kuntosali, terveydenhoitopalveluita, sisustusliike, joulutori, valokuvaus, kiinteistöhuolto.

7. Äkäslompolon palveluista, tapahtumista ja kylällä toimivista yrittäjistä on saatavissa tietoa

o Hyvin                                         = 28
o Kohtalaisesti                            = 22                   
o Heikosti                                    = 1
Ei vastattu                                   = 3

8. Millä tavalla toivoisitte saavanne tietoa kylän tapahtumista ja palveluista?

o kotiin jaettavilla tiedotteilla = 15
o kylän kotisivujen kautta (www.äkäslompolo.fi) tai sähköpostilla = 39
o paikallislehden seurapalstailmoituksista  = 23
o yhteisissä asukasilloissa  = 9
o muuten, miten: Kuukkeli-lehti = 5, Jounin kaupan ilmoitustaulu = 3

9. Mitä harrastustoimintaa nuoret tarvitsisivat lisää?  

Musisointia ja ohjattua liikuntaa ja retkeilyä

14

Yhteisen oleskelutilan peleineen, käsityötä, taidetta

9

Bändikerhon

4

Lisäksi: Askartelukerho tytöille, crossirata, kesäharrastuksia kuten pesäpalloa, lentopalloa jne. Mahdollisuus kokeilla eri asioita, aikuisten kanssa yhdessä tekemistä.

10. Miten koulutoimen aluetta tulisi kehittää?

 Vastauksia: Hankkia harrastusvälineitä (3), tutustuttaa lapset paikallisiin ammatteihin (2), kunnollinen kaukalo jäälle (2), säilyttää iltapäiväkerho (2), kerhotoiminnalla, tietotekniikan hyödyntämisellä (vrt www.oppi.fi), monipuolisempaa tekemistä välitunnille, siistimällä pihaa, keräyksellä älytaulu koululle, linja-auto suoraan Äkäslompolosta Kolariin, oma yläkoulu vaikka yksityisesti, oma esikoululuokka ja opettaja, nykyiseen kouluun lisäopettaja, alueen tapahtumia hyödynnettävä paremmin. 

11. Mitä harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia seniori-ikäiset toivovat (tietotekniikka, kieliä, puutöitä, kangaspuut ym.)?

Tietotekniikan opetusta

12

Kielten opetusta

9

Kangaspuut/ompeluseura

5

Järjestettyä yhdessäoloa

3

Puutöitä

3

Jumppaa ja kuntosali

2

Uintia uimahallissa

1

Kitaransoiton opetusta

 1

Ruuanlaitto

 1

12. Näettekö tarvetta vanhuudenturvaa antavaan palvelutaloon / tukiasuntoon?

Vastaukset:     Kyllä = 30         Ei =  3                 Myös tukea kaupassakäyntiin, pihatöihin jne.

13. Mitä muita konkreettisia toimia tarvittaisiin asumisviihtyvyyden lisäämiseksi?

Lasten leikkipuistot rakennettava kiireesti

8

Talojen pihat siisteiksi. Yritysten pihoilta pois varastot ja romut

7

Tiestö ja valaistus kuntoon kaava-alueella

6

Laatutietoisuutta ja tyylitajua Kolarin rakennusvalvontaan

5

Bussikatoksia kylälle

4

Rakennusjätteet korjattava pois iltaisin töiden päätyttyä

3

Ympäristön raivaus ja kaunistaminen, viherrakentaminen

 2

Lisäksi: Säilyttää väljä kylämäinen rakentaminen, suojatiet tarvittaville kohdille, vanhuksille penkkejä kävelyreiteille, lisää roska-astioita, nuorisolle valistusta yhteisestä omaisuudesta, joutomaat lampaiden laitumiksi, lähireitit paremmiksi, latureitti Helukalle, harrastusmahdollisuuksia ajalle, jolloin ei voi hiihtää tai patikoida, enemmän yhteyksiä lomalaisten ja kyläläisten välille, järven kunnostus, kunnollinen urheilukenttä, yhteisöllisyyden säilyttäminen ja vaaliminen. 

14. Mitä luonnon ja maiseman hoitamiseksi kylässä tulisi tehdä?

Kylän ulkoasun ja pihojen siistintä ja viherrakentaminen

16

Pusikoiden ja puiden raivaus

10

Ei rakenneta tiheästi kylälle, ei elementti- tai kerrostaloja kylälle

8

Rantojen siisteys ja järven kasvuston poistoa

7

Laskettelurinteiden kesäsiisteys kuntoon

3

Sähkölinjojen kaapelointi

2

Lisäksi: Halkopinot ja pressuilla peitetyt rytökasat pois, Helukkaan kierrätyspiste ja komposti, roskien lajittelu (biojäte ja pahvi puuttuvat),

15. Luetelkaa tärkeys/kiireellisyysjärjestyksessä asiat, joihin tulisi tarttua Äkäslompolon kylän kehittämiseksi?

Tilat kylätalolle

6

Nuorten asiat kuntoon

5

Lasten leikkipaikat

5

Vanhusten asiat

4

Kylän pajukoiden raivaus, maisemanhoito

4

Kelkkareitti kylälle ja Kueriin

2

Lisää vuokra-asuntoja

2

Kesämatkailu ja sen kehittäminen

2

Sorateiden kunto ja päällystäminen

2

Järven rehevöitymisen estäminen

2

Parempaa kaavoitusta ja tonttipolitiikkaa

2

Lisäksi: Uusien asukkaiden sitouttaminen kyläyhteisöön, Helukkaan kierrätyspiste, kompostointi ja kevyen liikenteen väylä, nopeusrajoitukset ja korokkeet, talojen numerot näkyviin, kyläkuvan tiivistäminen, Jounin kaupan risteys ja sen kevyen liikenteen väylä, tunturin kesämaisemointi kuntoon, lisää roskapönttöjä, koirapuisto, työmaiden siisteys, vanhan Eväskorin purkaminen, Sivulantien ankeus pois, latujen tienylitys, palloilu- ja urheiluhalli, kelkkaparkin ja tankkauspisteen rakentaminen, postinkulku ajallaan, perinnepirtti paikallisten ruokien tarjoiluun, iltapäiväkerho ja 4. opettaja.  

16. Oletko valmis myötävaikuttamaan tontin saamiseksi kylätalolle/nuorisotalolle? kyllä=21,  en=9

17. Minkälaisiin talkootöihin olisit valmis osallistumaan?

o rakentaminen                                                                                = 13
o maisemanhoito                                                                             = 29
o lasten kerhotoiminnan järjestäminen                                       = 7
o nuorisotalon saaminen                                                                = 12
o juhlien ym. järjestäminen                                                            = 19
o tietotekninen tuki                                                                         = 2
o kotisivujen päivittäminen                                                             = 2
o tekstin kirjoittaminen kotisivuille                                               = 2
o lastenhoidon palvelusrinkiin osallistuminen                            = 2
o yhdistys- tai hanketoimintaan osallistuminen                         = 9
o muu, mikä? Ylläs-Soikoon, kuvien toimittaminen

18. Mitä muuta kyläsuunnitelmassa on syytä ottaa huomioon?  

Tärkeintä on ympäristön ja ympäröivän luonnon vaaliminen. Kasvun tulee rakentua kestävälle pohjalle. Äkäslompolon seitsemän tunturin ja kylän ilmeen säilyttäminen ympärivuotiset asukkaat huomioiden. Tehkää kylästä sen asukkaiden ja mökkiläisten yhteinen kylä, Pientenkin asioiden kuntoon saattamisella on suurta merkitystä. Yhteisen toiminnan tulee syrjäyttää kilpailutilanteet ja muut paikalliset esteet. Elävä kylä idealla 100 megainen valokaapeli ja yhteydet. Nettipohjaisten palveluiden kehittäminen. Etsikäämme visioita ja hullujakin ideoita kuten Selkäsaareen yhteinen kesäpaikka ja tanssilava.

KIITOS KAIKILLE VASTAAJILLE!