Muut kokoukset ja tapaamiset

Alla postissa tullut kutsu Hannukaisen rautakaivoshankkeen pienryhmään.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

-

 

================================

MUISTIO KUNNANHALLITUKSEN JA ÄKÄSLOMPOLON KYLÄYHDISTYKSEN VÄLISESTÄ TAPAAMISESTA

                                                             

Aika              Ti 18.1.2011 klo 18.00 – 21.00

Paikka          Äkäslompolon koulu

Osallistujat  Liitteenä osanottajaluettelo

 Tilaisuuden avaus ja järjestäytyminen

Äkäslompolon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Pantsar avasi kokouksen ja toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Muistion laatiminen annettiin Jyrki Kenttälehdon tehtäväksi. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös osastopäälliköt, joiden toimialaan liittyviä asioita sisältyi kyläyhdistyksen etukäteen laatimaan asialistaan, joka oli etukäteen jaettu sekä kunnanhallituksen jäsenille ja osastopäälliköille.

1)    Esiopetuksen järjestäminen tulevana syksynä.

Tulevat eskarivanhemmat olivat esittäneet toiveen omasta ryhmästä (aloite kunnan sosiaali- ja sivistystoimelle 3.1.2011). Onko tällä vaikutusta koulun opettajamäärään? Mitä eri vaihtoehtoja esiopetuksen järjestämiselle olisi tarjolla? Iltapäiväkerhon ja –hoidon päätökset etukäteen ja aloittaminen heti lukukauden alettua. Iltapäiväkerhon päivittäinen kesto. Nyt loppuu 15.30. Moni vanhempi lopettaa työt klo 16-17.

Ulla Vesala esitteli Äkäslompolon koulun oppilasmäärän kehitystä, jossa oli huomioitu vuonna 2010 syntyneet lapset. Nyt oppilaita on hieman yli 30 ja siitä eteenpäin oppilasmäärä lähivuosina kasvaa. Toisaalta on huomioitava, että tunturin toisella puolella on noin 20 oppilasta, jotka nyt kuljetetaan Kurtakon kouluun. Tulevalla lukuvuodella, jota kyläyhdistyksen esitys koskee, tullee olemaan 39 oppilasta, josta eskareita 10. Opetus hoidetaan kolmella opettajalla ja vasta kun oppilasmäärä ylittää 50 tulee harkittavaksi neljän opettajan tarve, mikäli kunnan resurssit antavat siihen mahdollisuuden. Mikäli eskareilla olisi oma ryhmä, jää kahdelle opettajalle 29 oppilasta, mikä ehkä on liikaa. Oppilaiden jako ryhmiin suunnitellaan yhdessä koulun kanssa käyttäen opettajien taitoa ja luovuutta hyväksi ryhmittelyissä.

Tarja Tikkinen esitteli suunnitelmaa tulevan lukuvuoden järjestelyistä. Keskustelua on käyty myös päiväkodin kanssa ryhmien yhdistelystä, mutta päiväkodin mahdollisuuksia rajaa henkilöstöpula.

Tuleva lukuvuosi on suunniteltu siten, että 0 – 1 luokkien ryhmä olisi 14 oppilasta; 2 – 4 luokkien oppilasmäärä on yhteensä 12 ja 5 – 6 luokkien ryhmässä on 11 oppilasta. Lisäksi yhdistellään

ryhmiä  0 – 4 luokkien kohdalla mm. kuvaamataidon, musiikin ja käsityön opetuksessa. Tikkinen korosti vielä opettajien joustavuutta ja taitoa keksiä luovia ratkaisuja eteen tulevissa ongelmissa ja tilanteisiin sopeutumisessa. Tilanteisiin on sopeuduttava ja opetus hoidettava.

Pantsarin toteamukseen, että mahdollisuutta eskarin toimimisen kokonaan päiväkodissa ei siten ole; Vesala vastasi, että silloinhan päiväkotiin tulisi palkata lisää henkilöstöä.

Elina Mäki-Asiala kysyi eskarien omasta eskariohjelmasta. Hänen mukaansa eskarin pitäisi olla vasta kouluun valmistavaa. Tikkinen totesi, että eskareilla on oma opetusohjelma, mutta kun on kyse ryhmästä, jossa on eri luokilla olevia, niin joudutaan soveltamaan.

Vesala totesi vielä, että eskareilla on paljon vapaampi opetusohjelma. Edelleen on erilaisia koulukuntia siitä pitäisikö eskarin olla päivähoidon vai koulun yhteydessä. Kirkonkylällä eskareita opettaa luokanopettaja ja kokemukset ovat olleet hyviä; tosin siellä on oma eskariryhmä. Valmiudet siirtyä kouluun kehittyvät paremmin, jos eskari on koulumaisempaa.

Iltapäiväkerhoasian osalta Vesala totesi, että ratkaisua kerhon jatkamiselle klo 17 asti, täytyisi selvittää yhdessä päivähoidon kanssa. Nykyisellä kerhon pitäjällä ei siihen ole mahdollisuuksia ja ulkopuolelta on vaikea saada tunniksi pitäjää. Toisaalta kerhon alkua ei voi aikaistakaan, koska avustajaa tarvitaan eniten aamupäivällä. Tikkisen mukaan vanhemmilta on tiedusteltu asiaa ja vanhemmat ovat suostuneet, että kerho alkaa syyskuun alussa koulun alkaessa. Pantsar totesi, että kysely ei häntä ole kyllä tavoittanut ja omana toiveena oli ollut, että kerho alkaisi heti koulutyön alkaessa. Kerhon pitäjän toivomus on ollut, että kerho alkaisi vasta syyskuun alusta.

Tilojen osalta Vesala totesi, että nykyisiin tiloihin mahtuu 60 oppilasta ja kunnanjohtaja täydensi, että tiloja tehdään tarpeen mukaan ja opettajia palkataan myös tarpeen mukaan.

 2)   Nuorisotilan (tila olisi myös muidenkin yhdistysten ja ikäryhmien käytössä)

      vuokraaminen/rakentaminen Äkäslompoloon ja nuoriso-ohjaajan palkkaaminen sinne

Puheenjohtaja totesi vielä alustukseksi, että tehdyn kartoituksen perusteella Äkäslompolo-Hannukainen alueella on 33 nuorta (ikähaarukassa 7lk – lukion 3 lk ja lisäksi meidän koulun 5-6 luokkalaiset).

Kunnanjohtaja luki nuoriso-liikuntasihteeri Eeva-Liisa Lompolojärven vastauksen kyläyhdistyksen/Jaana Kurkkion aloitteeseen. Nuorisotoimen vastaus oli, että talousarviossa ei ole varauduttu ko. asiaan ei tilojen osalta eikä nuoriso-ohjaajan osalta. Kunnassa on yksi nuorisotila, joka on kaikkien kunnan nuorten käytettävissä. Olemassa olevilla resursseilla ei ole mahdollista järjestää tilavalvontaa muualla. Kolarin kunta on mukana 6 kunnan ”Nuku”-hankkeessa, jonka puitteissa järjestetään tänä keväänä 4 kulttuurillista viikonlopputapahtumaa ylä-aste ja lukioikäisille, jossa nuorisotoimi on mukana. Lisäksi liikuntatoimi järjestää nuorille erilaisia liikuntatapahtumia kunnan sisällä ja yhdessä muiden kuntien kanssa.

Puheenjohtaja totesi, että ei ole määrärahoja, mutta onko haluja? Nyt olisi kylällä vuokrattavissa kiinteistö ko. tarkoitukseen.

Vesalan mukaan pitäisi tehdä lisätalousarvio, jos lähdetään vuokraamaan nuorisotilaa; kyseessä tulisi olemaan useamman kymppitonnin juttu, koska pelkkä vuokra ei riitä, vaan tiloihin tarvitaan valvonta myös. 

Kyläläisten taholta esitettiin ongelmana se, että kylän nuoret jäävät koulun jälkeen kunnan nuorisotilaan, josta nuorten vanhemmat joutuvat hakemaan sitten iltaisin nuoret kirkonkylältä.

Anna-Liisa Keskitalo totesi, että varmaan tulevaisuudessa nuorisotila on Äkäslompolossakin tarpeen. Hänen mukaansa koulun tiloja on käytetty ja voidaan varmaan vieläkin käyttää sanottuun tarkoitukseen (nuorisotilana). Kouluilla on järjestetty kerhoja ja hän katsoi, että valvontaongelmaa ei tule, kun ohjataan. Vesalan mukaan vanhempainyhdistys tai kylätoimikunta voisi ryhtyä kehittelemään asiaa siltä pohjalta ja sopisi koulun kanssa järjestelyistä.

Havangan mukaan aikakin voisi olla lyhyempi ja ohjaajakin voitaisiin tällöin palkata vaikka paikallisesta nuoresta.

Juha Kaulasen mukaan koulu ei sovi nuorisotilaksi; pitää olla joku muu tila. Hänen mukaan nuorisolla tulee olla mahdollisuus harrastaa muutakin kuin liikuntaa ja nuorisotila täydentää urheiluseurojen järjestämää toimintaa. Edelleen hän totesi, että urheiluseura voisi kustantaa 1-2 kk:n vuokran ja mahdollisesti myös osallistua viikkovalvontaan.

Hilde Pääkkölä kysymykseen onko liikuntasalista varattu nuorille tilaa, puheenjohtaja vastasi, että joka ilta pelataan sählyä ja siihen nuorisolle löytyy aikaa ja tilaa.

Saara Koiviston (MLL:stä) mukaan edellä nuorisotilaksi vuokrattavaksi kaavailtua tilaa voisivat käyttää muutkin järjestöt ja yhdistykset ja voisivat omalta osaltaan pienellä summalla osallistua vuokraan.

Kunnanjohtaja lupasi, että asiaa harkitaan kunnassa ja keskustellaan nuorisosihteerin kanssa.

Puheenjohtajan mukaan päätöksiä tässä ei voida tehdä, mutta ”pallo” on heitetty kunnalle.

3)   Urheilukentän alueen varaaminen ja sen rakentamisen käynnistäminen

Puheenjohtaja oli aikoinaan osayleiskaavan yhteydessä valittanut, koska siinä ei oltu tehty varausta urheilukentälle. Muistutukseen annetussa vastauksesta hänen mukaansa oli todettu, että vaihtoehdot ovat ÄVPK:n vieressä oleva tontti tai nykyinen koulun ja tien välinen alue. Hänen mukaansa ÄVPK:n viereinen tontti on nyttemmin kaavoitettu eri tarkoitukseen.

Juha Kaulanen sanoi etsineensä urheilukentän mitoituksesta tietoa, muttei ole vielä löytänyt. Riemuliiterin vierestä löytyy tarkoitukseen sopivaa peltoa; hänen mukaansa rahoitusta löytyy; valtiolla on systeemit. Kasvavaan kylään tarvitaan urheilukenttä.

Kullevo Lauri vastasi yleisellä tasolla, että kyse on valtuustoasia ja puhutaan 7-numeroisista luvuista. Lähitulevaisuudessa kunnalla on suuret investointitarpeet ja velkamäärä kasvaa reippaasti. Valtuuston tulee priorisoida hankkeet. Asiaa tietenkin auttaisi, jos tarvittava maa-alue saadaan kylältä kohtuuhintaisesti tai vaikka ilmaiseksi. Maata tarvitaan noin kolme hehtaaria ja markkinahinnoilla puhutaan suurista summista. Kentän kustannuksiin vaikuttaa myös millaiseksi se aiotaan tehdä; pinnoite, radat vai pelkkä pallokenttä jne.. Esimerkkejä edullisesti tehdyistä pallokentistä on Kolarissakin mm. Nuottavaaran pallokenttä.

4)   Leikkipuiston saaminen Helukan alueelle. Kyläyhdistyksellä on osoittaa hankkeeseen rahaa.

Puheenjohtaja totesi, että Helukassa paljon rakennettu asuntoja. Lähin leikkipuisto on koululla ja toinen Mailan putiikin lähellä.

Kunnanjohtajan mukaan talousarvion yhteydessä pohdittiin myös leikkikenttäasioita ja talousarvioon sisältyy hortonomin palkkaus ensi kesäksi. Hänen tehtävänsä on pohtia myös leikkikenttäasioita ja silloin katsotaan myös asiaa myös Äkäslompolon osalta. Edelleen hän ennusti, että Äkäslompolossa on leikkipuisto ennemmin kuin urheilukenttä.

Vesala mainitsi, että koululle on hankittu leikkivälineitä kymppitonnilla; kunta järjestää työnjohdon ja maksaa kustannuksia, mutta jotta se olisi ”oma” niin isät ja äiditkin joutuvat urakoimaan.  Välineet ovat koulun, päiväkodin ja kyläläisen käytettävissä.

Kullervo Lauri totesi, että Helukan alueella on yksi Y-tontti, jota voidaan käyttää ko. tarkoitukseen.

Helukan alue on aika massiivinen noin 150 taloa maksimissaan; tällä hetkellä rakentamisaste 50 %, joten alueelle on aiheellista rakentaa leikkipuisto.

Viuhkola totesi, että Rakennusliiton Kolarin osasto on luvannut antaa työpanoksensa laitteiden pystytyksessä leikkipuistoon.

Puheenjohtajalupasi, että kylä voi myös kerätä varoja hankkeeseen.

5)   Teollisuustontit

Kullervo Lauri muisteli yleiskaava-asian käsittelyä. Teollisuustonttiasia jäi silloin taka-alalle lämpölatukeskustelun johdosta. Silloin kuitenkin teollisuustontteja varten tehtiin maa-aluevarauksia pohjoisosaan lähelle kunnan rajaa. Maa-alue pitäisi kuitenkin saada kunnalle edullisesti, jotta niiden edelleen luovutus yrittäjille ei ole kohtuuttoman hintaista. Teollisuustontit eivät ole kunnalle bisnestä, mutta jos saadaan yrityksiä alueelle, niin asia on OK. Tässäkin asiassa pallo on kyläläisillä; pitäisi saada kohtuuhintaista maata tarkoitukseen.

6)  Maankaatopaikka

Metsähallituksen kanssa on haettu sopivaa paikkaa ja MH tarjosi Muonion puolelta yli 10 km:n päästä tarkoitukseen sopivaa paikkaa. Pitäisi kuitenkin saada 2-3 km:n etäisyydeltä, jotta ajomatkat eivät nostaisi urakkasummia (siirtoajot) teiden rakentamisessa. Alue on vielä ”hakusessa”.

Eero Vapa kysyi, mitä lupia tarvitaan, jos joku yksityinen haluaa täyttää omaa jänkkäänsä.

Viuhkolan mukaan tarvitaan ympäristölupa, jonka rakennuslautakunta myöntää.

Laurin mukaan on yleinen etu, että sellainen alue löytyy ja kunta kyllä sitten hakee tarvittavat luvat.

7)   Kelkkaparkkialueen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen. Onko suunnitteilla ja mitä on suunnitteilla?

Tapio Niittyranta esitteli asiaa; Äkäsjokivarren kaavan alueella on LP-tontti, jota voidaan käyttää tarkoitukseen. Kelkkareittihän menee siitä vierestä. Mitään yleistä aidattua kelkkaparkkialuetta ei ole hänen tietääkseen suunniteltu ainakaan kunnan puolesta. Aiemmin on ollut ajatus, että olisi yrittäjävetoinen hanke, jossa alue olisi vartioitu ja jossa voisi säilyttää kelkkoja pitemmänkin aikaa.  Viuhkolan mukaan ko. alueella on kaavassa myös yksi teollisuustontti.

8)  Uusi kaava – toteutuessaan toisi lisää n. 50 % petipaikkoja – mihin vakituiset asukkaat

( +500) ?  Varautuminen ennakkoon (koulu, päiväkoti ym. infrastruktuuri).

Kunnanjohtajan mukaan infraa rakennetaan tarpeen mukaan. Jos koulu tai päiväkoti käyvät pieniksi, niitä laajennetaan; sehän on positiivinen asia. Toinen asia on sitten riittävätkö rahat.

Jaana Kurkkion mielestä pitäisi ajoissa suunnitella ja varautua, eikä vasta sitten kun ongelmat  tulevat eteen.

Simo Rundgren totesi, että kyläläiset ovat oikealla asialla. Hän selvitti kuntastrategian laatimista, jossa tulee varautua tulevaisuuteen ja suunnitelmia vaihtoehdoista tulee tehdä. Voi hyvinkin olla, että Äkäslompolossa on 10 vuoden kuluttua 1000 asukasta.

Kullervo Laurin mukaan osayleiskaava ulottuu vuoteen 2025 asti. Sitä joudutaan tarkistamaan 5 – 10 vuoden kuluttua. Se perustuu 50 000 vuodepaikkaan.

Eero Vapa totesi, että kaivoksen maajohtaja Jukka Jokelan mukaan Hannukainen voi alkaa 2014;

silloin aletaan tehdä rikastamoa; mihin kaikki ihmiset menevät, jos ei ole valmiita rakentamisen systeemejä ja suunnitelmia. Kolarin kunta häviää, jos kaivoksen rakentajat ja työntekijät rupeavat pendelöimään tai asumaan parakkikylissä asuntojen tai päivähoitopaikkojen puutteen vuoksi. Eikö voisi tehdä laajennussuunnitelmat valmiiksi koulun ja päiväkodin osalta, jotta voidaan vastata palelujen kysyntään, kun täysi ”rähinä” Hannukaisessa käynnistyy. Tarkempia valmisteluja tarvitaan.

Simo Rundgrenin mukaan tänään oli ollut kaivokseen liittyvä asuntopalaveri ja ensi kuussa viedään kh:lle esitys asiasta; vaatii kokonaisnäkemystä siitä mihin asuntoja tulee rakentaa.

 9) Mökkirakentaminen; jatkuuko edelleen kunnan päästrategiana kehittää Yllästä ja Äkäslompoloa? Tästä aiheutuvat ongelmat pienille matkailuyrityksille, kunnan verotuloille ym.

Kullervo Laurin mukaan mökkirakentamisen suhteen on ollut monenlaista mieltä; joidenkin mielestä kunnan ei tulisi sallia ollenkaan mökkirakentamista. Kunnan puolelta on kaavoituksessa kuitenkin pyritty vastaamaan kaikenlaiseen rakentamiseen. Mökkejä on rakennettu lyhyessä ajassa 500 - 600 kpl. Rakentaminen tuo kunnalle kiinteistöverotuloja ja palvelujen käyttö lisääntyy.

Havanka totesi, että eletään markkinataloudessa ja matkailualue, jossa ei rakenneta, on taantuva.

Matkailutilastoista näkyy, että asiakasvirta on laskenut. Kaikenlaista rakentamista tarvitaan. Hotellirakentajia on harvassa.

Pekka Orvola kysyi, onko Ylläksellä vetovoimaa? Onko Ylläksellä sitä, mitä matkailija haluaa. Nykyiset hotellit eivät vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Vuokramökkien kysyntä alkaa laskemaan; puuttuu vetovoimatekijöitä; on vain ladut ja rinteet. Elinkeinotoimen pitäisi palkata henkilö hankkimaan uusia investoreita (kilpailutettava yleiskaavaalue), jotta saadaan ympärivuotista toimintaa. Pitäisi löytää jatkojalostajia maalle. Yllästä pitäisi markkinoida yhtenä alueena (yksi tuote) ja kylien tehdä yhteistyötä Ylläksen molemmin puolin.  Ilman hiihtäjiä ja laskettelijoita ei olisi matkailuyrittäjiä.

Simo Rundgren totesi, että aikanaan ollessaan kunnanhallituksen pj:nä mm. kylät yhdistävän Maisematien rakentamisen saadun avustuksen yhtenä perusteena oli palvelujen yhteiskäyttö; ei tarvitse samoja palveluja rakentaa molemmin puolin tunturia.

Vavan mukaan investoreita pitää aktiivisesti hakea. Havanka totesi, että seuraavaan kunnanvaltuuston kokoukseen menee kaava, johon toivottavasti syntyy hotellirakentamista.

10)   Kuerin uusi latu- ja kelkkareitti. Mikä kiikastaa?

Tapio Niittyranta kertasi asian historiaa. Työryhmä asetettiin kh:n päätöksellä ja se on maastoutunut. Kyläläisten mielestä reitti olisi tullut sijoittaa kokonaan metsähallituksen maalle. Tällöin reitti tulisi sijoittaa ylemmäs tunturiin, haasteellisempaan maastoon, mikä puolestaan vaatisi enemmän maastotöitä, jotta reitistä saisi kohtuullisen. Jos kunta päättää alkaa rakentamaan reittiä, niin MH vielä katsoo reitin lopullisen linjauksen ja sen jälkeen pyydetään lausunnot eri tahoilta. Suunniteltu reitti ehkä helpottuisi jonkin verran tunturin yli menevästä reitistä. Hintahaarukka on n. 525 000 euroa; muutama silta joudutaan rakentamaan.

Latureitti on linjattu samaan käytävään kelkkareitin kanssa. Tarkempia selvityksiä ei ole vielä tehty; reitti on kävelty läpi. Jos päätetään tehdä, niin se vaatii samat toimenpiteet kuin kelkkareittikin. Suunnitelmien laatimiseen on varattava riittävästi aikaa, koska turvallisuus tulee erityisesti huomioida; ladulle tulee vaativia laskuja. Tapio esitteli kartalla reitin kulun. Reitin kulkisivat rajalinjalla (yksityiset/metsähallitus). Turvallisuus on huomioitava erityisesti Kaupinjärventien kohdalla.

Pekka Orvola matkailuyhdistyksen reittityöryhmän jäsenenä kommentoi:

-reittejä ei olla valmiita vähentämään, jottei menetä asiakkaita

-vapaamatkustajia on

-mökkiläisten maksut ovat vähentyneet, syytä ei tiedä.

Eero Vapa muistutti kahta asiaa: 1) varataan paikka ja 2) tehdään latu

-tärkeintä on varata paikka reiteille ja saadaan se lupa, jotta aluetta ei käytetä muuhun tarkoitukseen; rakentaminen tulee sitten ajallaan.

Vaatimuksiin metsähallituksen ”painostamisesta” Niittyranta totesi, että reitin kohteena oleva alue on metsähallituksen metsätalouden hallinnassa ja kaavoitusasioissa osapuolena on laatumaa.

Orvolan mukaan kelkkareitin kustannukset ovat noin puolet latureittien kustannuksista.

Kelkkailijat eivät hänen mukaansa osallistu juuri mitenkään reittien kustannuksiin; olisi mietinnän paikka löytää keinoja miten kelkkailijat saadaan rahoitukseen mukaan.

Heimo Tapojärvi totesi, että kunnalla on kaavamonopoli, joten pitäisi patistaa metsähallitusta luovuttamaan maata reittejä varten.

Ongelmana tuotiin esille myös miten kaikki mökkiläiset (uudetkin) saadaan latumaksuja suorittamaan; tieto uusista mökeistä; tietosuojaongelmat.

Viuhkola totesi, että Sodankylä laskuttaa vesilaitoksen kautta latumaksut; osoitetiedot saadaan sitä kautta. Orvola esitti latumaksujen rahoittamiseksi vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveron nostamista tai jotakin majoitusveroa. Havanka vastasi, että tällä hetkellä jouduttaisiin nostamaan myös vakinaisten asuntojen kiinteistövero-%:ia, koska laki säätelee vakinaisten asuntojen ja muiden kuin vak. asumiseen käytettävien asuntojen kiin.vero%:n eroa (0,6 %-yks.). Jarmo Kylmämaan mukaan ladut ovat ykköstuote Ylläksellä ja siinä mielessä on päästy eteenpäin, että nyt kun ladut tehdään pysyvästi niin niitä ei kaavamuutoksissa jatkuvasti muuteta.

Loppuyhteenvetona Havanka ilmoitti, että kh jää odottamaan reittityöryhmän (Tapio N pj) loppuraporttia.

11)   Kaulavaara – Ylläs kelkkareitin kesäajan käytön parantaminen. Yksi märkä kohta vaatisi pitkokset, mikä mahdollistaisi retkeilyn tukeutuen merkittyyn kelkkareittiin.

Niittyrannan mukaan jos reittiä meinataan käyttää kesäaikana patikointiin, niin tarvitaan pitkoksia

Lehmijänkän eteläpuolelle. Pitkoksia tarvitaan noin 350 metriä ja kustannus on noin 8000 euroa.

Toinen vaihtoehto on merkitä kiertoreitti kuivan maan kautta, mutta silloin tarvitaan metsähallituksen lupa (tulisi silloin merkitä huomaamattomasti, ettei talvella sekoiteta kelkkareittiin). Reittiä on esitetty käytettäväksi myös pyöräreittinä (kesämatkailuaktiviteetti). Yhtenä ongelmana on reittisopimukset, joita ei löydy paikallisilta sopimusosapuolilta; lienevät jääneet omille teilleen. Tapio on yhteydessä metsähallitukseen (Lauri Karvonen) asian saamiseksi kuntoon.

12)   Helukan hiihtoreitin liittäminen Isokaupin reittiin ( silta Kaupinojaan)

 Aihetta käsiteltiin kohdan 10 yhteydessä.

13)   Palo- ja pelastustoimi. Palopostien rakentaminen asuinalueille sekä tämän

        huomioonottaminen rakennettaessa vesilinjoja (tarpeeksi isot putket).

Puheenjohtaja ihmetteli, että Pelastuslaitos ei koskaan ole kiinnittänyt lausunnoissaan kaavoista huomiota ko. asiaan. Eikö voitaisi paloposteja rakentaa nyt kun Helukan aluetta rakennetaan?

Kullervo Lauri vastasi: Puhdas vesi ja sammutusvesi vaativat erilaiset putkiston paksuudet.

Asiasta on käyty neuvotteluja Lapin pelastuskeskuksen ja YYTH Oy:n kanssa. Ongelman on se kuka rahoittaa? YYTH Oy, joka hallinnoi putkistoa, ei ole vielä ollut kovin innostunut asiasta. Pekka Möykkysen mukaan ensi kesänä on ollut tarkoitus laittaa systeemi, josta saa juomavettä, jos vedenjakelu menee poikki, mutta sammutusvedeksi se ei riitä. Sammutusveden saa nopeimmin pumpattua koulun rannasta järvestä. Lauri totesi, että sammutusvesisuunnitelman laatimiseen on varattu määräraha talousarviossa. Möykkynen totesi, että olemassa olevia paloposteja tulisi jonkun kokeilla, testata ja huoltaa (esim ÄVPK). Viuhkola esitti säiliön tekemistä maan alle; säiliöitä voitaisiin tehdä kuiville alueille. Siitä voitaisiin ottaa kerralla säiliöautollinen sammutusvettä.

14)  Äkäslompolo- ja Kesänkijärvessä viime kesänä todettu sinilevää. Aiheuttaako mitään   

       toimenpiteitä kunnan taholta?

Niittyranta totesi, että terveystarkastaja on ottanut yhteyden ELY-keskukseen, joka selvittää sinilevän lähteen lumien sulattua ensi keväänä. Useampia vaihtoehtoja asialle on.

15)  Muut asiat

Kylätoimikunnan aloite vanhoista kaavateistä ja niiden päällystämisestä. Aloite on

lähetetty tekniselle lautakunnalle.

Kullervo Laurin mukaan vuoden 2011 talousarvioon ei sisälly lainkaan määrärahoja kaavateiden päällystykseen. Investointiohjelmassa päällystyksiin on varattu määrärahaa vuodelle 2012. Päällystää ei kannata teitä, joita ei ole peruskorjattu. Kaavateiden täytyy olla liikennöitävässä kunnossa ja pienimuotoisia korjauksia tehdään käyttötalouden määrärahoilla.

Puheenjohtaja totesi, että koska kaavateiden tulee olla liikennöitävässä kunnossa tulisi lumiurakoinnin kilpailuttamisessa huomioida laatuvaatimukset ja sisällyttää ne sopimuksiin.

Laurin mukaan ongelmia on lumien aurauksissa ollut nimenomaan Äkäslompolossa. Sopimukset ovat olleet 3-vuotisia. Mutta ongelma on ollut se, ettei ole jätetty tarjouksia.

Eero Vapa tiedusteli vedenkulutus-/matkustajatilastoja; ovatko ne samansuuntaisia? Niittyranta sanoi saavansa vesihuoltoyhtiöltä vedenkulutustilastot, jotta voi vertailla asiaa.

Pekka Möykkynen ilmoitti, että yhtiö tutkii vedenkulutustilastoja alueittain.

Simo Rundgren selosti kuntastrategian laatimista ja totesi, että tilaisuudessa oli keskusteltu tärkeistä asioista. Hänen mukaan vastaavanlaisia tilaisuuksia tulisi pitää myös Ylläsjärvellä ja sitten myös kylien yhteinen tilaisuus, minkä pohjalta syntyy matkailustrategia. Toisaalta hän toi esiin, että Kolarin kunnan työntekijäresurssit ovat rajalliset näin laajojen asioiden käsittelemiseksi ja pitäisi panostaa suunnittelukysymyksiin, jotta kehitystarpeet saadaan selvitettyä; kehittämistyössä on paljon mietittävää.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Tiensuu käytti loppupuheenvuoron, jossa kiitti kyläyhdistystä tilaisuudesta ja aktiivisuudesta. Hän toivoi, että tilaisuuksia pitäisi pitää useammin, jotta ei kertyisi niin pitkää asialistaa kerralla käsiteltäväksi. Tilaisuus on ollut valaiseva. Kaikkea ei kuitenkaan voida toteuttaa. Asiat tulee laittaa järjestykseen ja aloitettakoon vaikkapa siitä leikkipuistosta.

Esko Ranki tiedusteli, mistä saa tietoa kaivosasioista; mitä kaivostoiminta tarkoittaa meidän kannalta; löytyykö kunnan verkkosivuilta tietoa?  Simon mukaan nettisivut ovat olleet uudistettavana; perusinformaatiota on tarkoitus laittaa; asia on viivästynyt nettisivujen uudistamisen viivästyessä.  Havangan mukaan kaivosyhtiö on pörssiyhtiö ja se tiedottaa itse. Simo Rundgren aikoi esittää kaivosyhtiölle info tilaisuuksien järjestämistä Äkäslompolossa. Vavan mukaan infoa pitäisi tulla nimenomaan suomen kielellä.  Niittyrannan mukaan on sovittu, että yhtiö tiedottaa kaivosasioista ja kunta yleisistä asioista; lisäksi on useita työryhmiä YVA-ohjelman yhteydessä; niissä on paikallisia mukana.

Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo 21.00.

Muistion laati:

 Jyrki Kenttälehto

LIITE

-Osanottajaluettelo nimilistan mukaan:

Tarja Äkäslompolo, Leila Laitinen, Saara Koivisto, Anna-Liisa Keskitalo, Hilde Pääkkölä, Esa Nordberg, Sirpa Kuru, Jaakko Tiensuu, Anne Laitinen, Seppo Ylänkö, Pirjo Kostet, Maikki Kurki, Pasi Kurkkio, Reijo Viuhkola, Anna-Mari Orvola, Kauno Kaulanen, Pekka Orvola, Juha Kaulanen, Simo Rundgren, Pekka Möykkynen, Mikko Rundgren, Ulla Vesala, Eero Vapa, Heli Kaulanen, Jaana Kurkkio, Kullervo Lauri, Tapio Niittyranta, Vesaa Pantsar, Heikki Havanka, Tarja Tikkinen, Reijo Puranen, Elina ja Tero Mäki-Asiala, Markku Kurkkio, Onni Ristimella, Heino Tapojärvi, Ari Mäkitalo, Aki Ollikainen, Esko Ranki

==================================

(Yllä olevan kokouksen esityslista)

 

Kolarin kunnanhallitus ja osastopäälliköt tulevat Äkäslompoloon kylätapaamiseen 18.1.2011. Alla kylästä etukäteen lähetettyjä kysymyksiä käsiteltäväksi tapaamisessa.

Lähettäjä: Pantsar Vesa RVL LR
Lähetetty: 11. tammikuuta 2011 9:51
Vastaanottaja: 'jyrki.kenttalehto@kolari.fi'
Kopio: 'heikki.havanka@kolari.fi'
Aihe: Kunnanhallituksen ja osastopäälliköiden tapaamistilaisuus 18.1.2011

 Äkäslompolon kyläyhdistyksen porinaillassa tuli esille seuraavat asiat joista kyläläiset haluavat keskustella kunnanhallituksen ja osastopäälliköiden kanssa 18.1.2011.

1.       Esiopetuksen järjestäminen tulevana syksynä.  Pohjana tähän tulevien esikarivanhempien esittämä toive (Kolarin kunnan sosiaali- ja sivistystoimelle 3.1.2011 tehty aloite) omasta ryhmästä. Onko tällä vaikutusta koulun opettajamäärään? Mitä eri vaihtoehtoja esiopetuksen järjestämiselle olisi tarjolla? Sekä iltapäiväkerhon ja-hoidon päätökset etukäteen ja aloittaminen heti lukukauden alettua. Iltapäiväkerhon päivittäinen kesto. Nyt loppuu 15.30. Moni vanhempi lopettaa työt klo 16 -17.

2.       Nuorisotilan (tila olisi myös muidenkin yhdistysten ja ikäryhmien käytössä) vuokraaminen / rakentaminen Äkäslompoloon ja nuoriso-ohjaajan palkkaaminen sinne.

3.       Urheilukentän alueen varaaminen ja sen rakentamisen käynnistäminen

4.       Leikkipuiston saaminen Helukan alueelle. Kyläyhdistyksellä on osoittaa hankkeeseen rahaa

5.       Teollisuustontit

6.       Maakaatopaikka

7.       Kelkkaparkkialueen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen. Onko suunnitteilla ja mitä on suunnitteilla?

8.       Uusi kaava – toteutuessaan toisi lisää n. 50 % petipaikkoja – mihin vakituiset asukkaat (+500)?—Varautuminen ennakkoon (koulu, päiväkoti ym.infrastrutuuri).

9.       Mökkirakentaminen, jatkuuko edelleen kunnan päästrategiana kehittää Yllästä ja Äkäslompoloa? Tästä aiheutuvat ongelmat pienille matkailuyrityksille, kunnan verotuloille ym.

10.   Kuerin uusi latu- ja kelkkareitti. Mikä kiikastaa

11.   Kaulavaara – Ylläs kelkkareitin kesäajan käytön parantaminen.  Yksi märkä kohta vaatisi pitkokset, joka mahdollistaisi retkeilyn tukeutuen merkittyyn kelkkareittiin.

12.   Helukan hiihtoreitin liittämien Isokaupin reittiin. (Silta Kaupinojaan)

13.   Palo-ja pelastustoimi. Palopostien rakentaminen asuinalueille sekä tämän huomioon ottaminen rakennettaessa vesilinjoja (tarpeeksi isot putket)

14.   Äkäslompolo- ja Kesänkijärvessä viime kesänä todettu sinilevää. Aiheuttaako mitään toimenpiteitä kunnan taholta

Ja tietysti paikanpäällä esille tulevat asiat

 Pyydän Jyrkiä jakamaan listan etukäteen kunnanhallituksen jäsenille ja osastopäälliköille, jotta he voivat valmistautua antamaan kyläläisille vastauksia.

Vesa Pantsar

Äkäslompolon kyläyhdistys ry