Äkäslompolon sukuseura vietti sukujuhlaa Äkäslompolossa 24.7.2016

Tanon talon viimeinen asukas Teukko komeassa talviturkissaan. Äkäslompolon sukuseuran juhlaa vietettiin taasen erikoisen kovassa helteessä suvun kantarakennuksen ja Teukon kodin pihapiirissä.

Tanon talon kunnostaja Ahti Kaulanen kertoo Tanon talon historiasta ja sen kunnostuksesta ..."jos oisin tienny, mikä työ kunnostamisessa oli, en olisi hankheeseen ryhtyny." Onneksi et tiennyt, sillä niin mahtavan muistomerkin olet talosta kylälle ja suvulle tehnyt.

Kylän "historian professori" Markku Kurkkio kertoili uudesta DNA tutkimuksesta. Ei ole Äkäslompolon suku geneettisesti samaa lähtöä kuin Savon Kaartiset. Sukunimen ottaminen ja saaminen oli joskus hyvin sattuman varaista. Uutta tietoa suvun jäsenistä ja vaiheista löytyy, kun Markku tutkii asioita.

Juha Kaulanen kävi talon sisällä keskittymässä ja esitti sen jälkeen Reino Helismaan kirjoittaman laulun Äkäslompolon asukkaista. Esitystä odottavat vasemmalta lukien Paula Kuru, Helli Äkäslompolo, Ulla Mäkituomas, Maila Alatalo, Orvokki Tapojärvi, Kerttu Parviainen, pikkuneidit, Kirsti Kangosjärvi Uuttu, Kaija Niskakoski ja Tuomo Kangosjärvi. Tuomo oli hankkinut itselleen tyylikkäät aurinkolasit. Ulla ja Kerttu ovat Kentän Äkäslompoloita ja sisaruksia keskenään.

Lämmintä oli niin rajusti, että osa porukasta halusi olla kalhveessa. Taustalla suvun lahjoittamalle maalle rakennettu kappeli.

Suvun patriarkka Aatos Kaulanen saatiin paikalle juhlavieraaksi. Takana Aatoksen pojat Ahti ja Kauno.

Aatokselle järjestyi vilpoisampi paikka paikka edesmenneen vaimonsa Irman kotitalon seinustalta. Poika Ahti on molempien vanhempiensa kautta Äkäslompolon sukua.

Osa väestä nautti sekä esityksistä että luita hellivästä lämmöstä.

Takapihan Taavit olivat omana ryhmänään.

Maila Alatalo signeerasi kirjoittamiaan kirjoja. "Kelle tämä Potta rotta omistethaan?" Kari Kaulanen auttoi Mailaa kirjojen painokuntoon saattamisessa.

Marja Sauri hoiti kahvitarjoilun. Patenttipannulla tuli tosi hyvää kahvia ja mettäkakot ja muut syötävät maistuivat.

Taustalla oleva aitta on alkuperäinen pihapiirissä ollut, mutta on siirretty vasta takaisin Tanoon. Aitan ylähirressä on 1700-luvun vuosi. Teukon kertoman mukaan hirret on uitettu Tanolle Kentän rannasta eli aitta olisi paikan alkuperäisen kalastajan Martin Pietarin käyttämä?

Sukuseuran toiminnanjohtaja Lea Kaulanen piti Karilan Navettagalleriassaan esitelmän isoäidistään Saima Kaulasesta. Lea on esittänyt tätä tarinaa turisteille hotelli Kaltiossa viime talvikauden. Saima meni naimisiin Hille Kaulasen kanssa v. 1918 ja pari asettui asumaan omaan Lehon torppaansa. Hille Hilarius Kaulanen (1897-1985) ja Saima Josefiina, o.s. Friman (1897-1931) saivat kahdeksan lasta. Saiman ja Hillen jälkeläisiä on runsaasti suvussa. Lea Kaulasen isä Heino Jalmari (1918-2000) on yksi lapsista. Lean äiti on Lahja Sylvia Kurkkio (1922-1983).

Tästä pääsee sivulle, josta voi kuunnella Heino Kaulasen kertomat muistelmat elämästään.

Onnistuneen tilaisuuden päätteeksi sukuseuran uusi hallitus kokoontui myhäilevänä Navettagallerian eteen. Vasemmalta Kirsti Uuttu, Sirpa Kuru, Kirsi Äkäslompolo, Ahti Kaulanen, Markku Kurkkio, Tuomo Kangosjärvi ja Lea Kaulanen. Lea pitelee kädessään kirjaa "Lehon torpan tarinoita". Ahti, Markku ja Lea ovat torpan jälkeläisiä ja serkkuja keskenään.

Tästä pääsee Lehon torpan sivulle.