Valokuvista

Huomaa, että paljon valokuvia on myös yläpalkin "Kylästä" alla eri kohdissa.

Suurempia kuvamääriä on saatu seuraavilta kuvaajilta:Torsten Rancken, UA Saarinen, Pauli Peltonen ja Samuli Paulaharju. Kuvaajista hiukan tietoa jäljempänä.

Torsten Rancken

Tämän sivuston valokuvista noin 80 kpl on varmasti Torsten Ranckenin ottamia. Osan näistä olen hakenut Länsi-Uudenmaan maakuntamuseosta Tammisaaresta, mistä suuri kiitos sinne Ninalle. Osa muista kuvista on saatu Torstenin tyttären pojalta Kåre Lagerbohmilta. Näiden kuvien lisäksi osa kuvista on vielä todennäköisesti Ranckenin ottamia, mutta ne olen kuvannut kyläläisten albumeista. Näissä ei ole lähdetietoja näkyvillä eikä noin vanhoja asioita enää moni muista. Eli yli 100 kpl tämän sivuston kuvista on Ranckenin ottamia. Aivan ainutlaatuinen lahja Äkäslompolon kylälle! Ennen 1960-lukua kameroita oli vain harvoilla ihmisillä. Torsten itse hankki ensimmäisen kameransa Bögelundin liikkeestä päästyään ylioppilaaksi vuonna 1908. Ensimmäisen matkan hän teki polkupyörällä Kolariin ja enonsa luo Muonioon. Myöhemmin on kuvia Utsjoelta, Inarista ja eri puolilta Lappia. Torsten vietti vuodesta 1933 alkaen paljon lomiaan Äkäslompolossa Karinivan majalla.  

Torsten Rancken eli vuosina 1889-1981. Hän opiskeli metsänhoitajaksi (ylimetsänhoitaja). Tässä Saarijärvellä vuonna 1913 otetussa kuvassa Torsten on keskellä kuvaa tovereidensa kanssa alan opiskelussa. Vanhimmat hänen Lapista ottamat kuvat ovat 1910-luvulta ja ensimmäiset Äkäslompolosta vuodelta 1933.

 

- img_0501.jpg

Torstenilla oli sukulaisia Muoniossa ja hän matkusti junalla Tornioon. Junamatka alkoi 22.5.1910 ja perillä Torniossa hän oli 24.5!. Sieltä hän pyöräili Muonioon yöpyen matkalla keskikievareissa. Matkasta julkaistiin kertomus seuraavan vuoden huhtikuussa Veckans Krönika -lehdessä. 

- 6878.jpg

Tässä Torsten vuonna 1915 Särkisalon eli Finbyn Förbyssä 1915. Rancken oli täällä Karl Forsström Ab:n metsien vuoksi.

- img_0039.jpg

Vasemmalla ylimetsänhoitaja Torsten Rancken. Torsten ystävineen rakensi 1939 Äkäslompoloon Karinivan majan, mikä vieläkin on käytössä Stenan majan lähellä ja Kotamajan ladun varressa. Tämä 1930-luvun kuva ei ole Karinivasta. Keskellä oleva tuuheahiuksinen ja tummapuseroinen nainen saattaisi olla voimistelunopettajaTuulikki Paatero, sittemmin Peltonen. Tuulikki toi koululaisia Riihimäeltä hiihtolomailemaan paikkakunnalle.

- 6148.jpg

Torsten veneretkellä 1956 tuttaviensa lasten kanssa.

 

- img_0490.jpg

Tässä v. 1980 otetussa kuvassa Torsten Rancken (vas.) on viimeistä kertaa käymässä Karinivassa.  Turisteilla oli usein ystäviä ja luottohenkilöitä kylässä. Oikealla on kylän asukas ja Torstenin käyttämän Karinivan mökin huoltaja Hille Hilarius Kaulanen (1897-1985)

Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon laatima Ranckenin esittely (ruotsiksi)

=========================================

 

Valokuvaaja U. A. Saarinen 1950-luvulla, jolloin hän vieraili ja kuvasi  Äkäslompolossa.

- uasaarinen1950-luku.k.jpg

VALOKUVAAJA UA SAARINEN

Valokuvaaja Urho Aarre Saarinen (1927 – 1991) teki koko elämäntyönsä valokuvauksen parissa.  Hänet tunnettiin parhaiten taiteilijanimellä UA Saarinen, ystävien kesken pelkästään UA. UA:n yli 40 vuotta kestänyt valokuvausura alkoi 1943 Finlandia-kuvassa ja päättyi 1991 kahdessa omassa kuvatoimistossa ”Kuvapalvelu UA Saarinen” sekä ”Studio Colorrex Oy”.

UA Saarisen toiminta lehti- ja uutiskuvaajana oli mittavaa ja hänen ottamiaan valokuvia on julkaistu runsaasti mm. Suomen Kuvalehdessä, Seurassa, Kotipostissa, Viikkosanomissa, Helsingin Sanomissa ja Kotiliedessä sekä lukuisissa muissa sanoma- ja aikakauslehdissä.  Lehtien lukijoiden parhaiten tuntemaksi hän tuli yhdessä Matti Jämsän kanssa APU-lehdelle tekemistään tempauksista, joissa milloin hiihdettiin Ahvenanmaalle ja milloin ajettiin autolla mereen. Myöhemmin lehtikuvauksen tilalle tulivat UA:n työsaralla muoti-, messu- ja henkilökuvaukset.

Vuosina 1952 - 1953 UA Saarinen oli Euroopan suurimman kuvatoimiston Keystone Press´in palveluksessa ensin Münchenissä ja sitten Länsi-Berliinissä.  Tällöin tehtävänä oli toimia erikoisreportterina ja tehdä kuvareportaaseja Itä-Berliinin alueelta. Tältä matkalta on erittäin vaikuttava kuvien sarja vieläkin hänen arkistossaan.

UA Saarisen 1960-luvulla toiminut ilmavalokuvausyritys ”UA Saarisen Lentävät Kamerat” kuvasi Suomen kaupunkeja ja kyliä sekä matkailutarkoituksiin että teollisuuslaitoksia näiden esitteitä ja mainontaa varten. 

UA:lla oli 1960-luvulla myös kunnianhimoinen haave perustaa Rovaniemelle talvimuodin keskus.  Hän oli jo 1950-luvulla useaan kertaan ollut kuvaamassa Lapin maisemia sekä Äkäslompolossa että Tenolla ja ihastunut näillä matkoillaan Lapin upeisiin maisemiin ja Lapin välittömiin ihmisiin.  Hän usein muisteli näitä kuvausmatkojaan sekä niitä ihmisiä, joita hän matkoillaan oli tavannut.

U. A. Saarinen 1980-luvulla työvälineensä kanssa.

 

U.A. Saarisen poika Seppo on yhdessä vaimonsa Arjan kanssa julkaissut U.A:sta kuvallisen elämäkerran nimeltään  "Kuin filminauhaa" (ISBN 978-952-67280-0-1).

Tämä upea teos valottaa Saarisen työtä ja samalla Suomen historiaa vuosikymmenten ajalta. Mielenkiintoinen on myös suvun historia ja Berliinissä vuonna 1953 kuvattu jakso.

- uasaarinen1980-luku.k.jpg

================================================

Pauli Peltonen

Pauli Peltonen on Hartolasta kotoisin oleva mestarihiihtäjä. Hän toimi vuosina 1956-1961 Ylläksellä hiihdonopettajana ja oppaana Suomen Ladulle. Pauli otti itse kuvia ja mukana olevat ryhmäläiset lisää. Metsähallituksen Kellokkaan hoitaja Anneli Ovaskainen on haastatellut Peltosta 28.3.2002. Tästä haastattelusta on valmistettu kuvaesitys.

Pauli Peltonen oli alussa Suomen Ladun retkien "kakkosvetäjä". Tässä Pauli komeasti Lapin lakki päässä.

- kakkosvetaja.jpg

-

Pauli Nilivaaran poroaidalla 1957. " Tytöt ottivat kuvan ja lähettivät sen postikorttina minulle".

- nilivaaran-poroerotus.jpg

Poron puremista Nilivaarassa: "Helsingin hiihtäjillä oli filmikamera, joka oli varsin harvinaista siihen aikaan. Kameramies halus hyvällä kameralla hyviä kuvia ja rupes käymään poromiesten kanssa kauppaa, että sais kuvata sitä poron puremista. Minä jännäsin, että koska konjakkipullo vaihtaa omistajaa. Siinä ne hiero ja hiero kauppaa, mutta lopulta se tapahtui. No kun poroja oli aitauksessa ylenmäärin ja miehet keikautti yhen selällensä ja ukko kävi toimeen. Kovasti pyyhki karvoja suupielestä ja sanoi, että perkele kun nuita hampaita on niin harvassa, ettei meinaa osua kohakkain. Mutta hän sai putelinsa siitä vaivasta."

Pauli oli menestyvä hiihtäjä aivan Suomen huipun tuntumasta. Tulosluettelossa on varmaan tuttuja henkilöitä Pohjoisesta.

- lehtileike.jpg

================================================

Samuli Paulaharju (kesken)

Vaimola päällyshousut

Se oli soan jälkhen, ko mie näin yhen semmosen kumman ihmeen, jota mie en voinu uskoa oikein milhän. Tuolta Möykkysestä tuothin venheelä kaksi ihmistä, mies ja vaimo siinä oli. Se oli se Paulaharju ja sillä oli se hänen vaimonsa matkassa.

Mie en sitten sitä ihmettä ollu koskhaan nähny, että vaimola on housut jalassa. Mie en käsittäny sitä, että vaimoilaki on päällyshousut. Se ei minun järkhen mahtunu, ei milhän. Ne tuli tuohon pottumaale, ko met isän kans nostima pottuja. Se Paulaharju kysy sitten isältä, että onko tässä kylässä semmosia vanhempia ihmisiä, että hän haluais niitä haastatella, jokka tietäs tämän kylän elämästä jotaki sanoa siitä vähän takasinpäin. Isä sano, että joo, niitä vain on kaksi ja näytti sen talon missä ne assuu. Sielä on Tiina toisen nimi ja toinen on Martta, ne on vanhoja ihmisiä, että net kyllä tietävät kertoa. Ne sano, että sepä hyvä, meppä lähemä tekhen töitä ja niin ne lähti siitä sitten.

Mie olen sitten kirjasta kattonu, ko se on tehny sen, niin oli ne tiehnet tästäki kylästä jotaki, ne vanhat ihmiset.

Se se tosihan minua ihmetytti ne päällyshousut naisela ja sillä Paulaharjulaki oli semmoset kengät, etten mie niitä ymmärtäny kengiksi ollekhan. Ne oli semmosia nahkakenkiä kyllä, mutta niissä ei ollu nokkaa ollekhan. Ne oli niinkö lipposet, mutta varret niissä oli pitkät.

Täälä niin harvoin kulkiki, niitä semmosia viehraita, joita ei tuntenu. No ne teki sen hommansa ja jatkoit matkaa, ne teki työksensä sitä hommaa. Kiertelit kattomhan näitä pieniä kyliä ja miten täälä elethän ja olhan. Silloinhan ne näit, ko sattu just se perunannostoaika, että täälähän ihmiset touhuavat täyttä päätä.

Juho Ylläsjärvi (1914 – 1998)

Yllä oleva Juhon teksti on Soile Jaakon litterointi vanhasta haastattelusta