Keski-Kaulanen

Äkäslompoloon oli 1800-luvun maajakojen yhteydessä muodostettu kaksi isoa tilaa: Äkäslompolo ja Kaula. Äkäslompolo oli vuodesta 1832 alkaen perintötila ja Kaula oli nk. kruununtila.  Vanhojen maapaperien mukaan Kaulan tilaa verotettiin ensimmäisen kerran 1844. Verotettavana oli todennäköisesti Erkki Ollinpoika Kaula / Luosujärvi (s.1811). Hänen kättensä jäljet näkyvät tänäkin päivänä Äkäslompolon maisemassa. Peräkkäiset katovuodet vuosina 1866 – 1868 saattoivat olla yhtenä syynä siihen, että Kaulan tila autioitui vuonna 1869. Virallisten lähteitten mukaan tila asutettiin uudelleen neljän vuoden kuluttua 1873. Perinnetietojen mukaan uusi asukki muutti tilalle perheensä kanssa vasta vuonna 1878. Uudisasukas oli Johan Eevanpoika Pudas (s.1847). On todennäköistä, että Johan varasi tilan ja kävi usean vuoden ajan valmistamassa sitä ja viljelyksiä suurelle perheelleen. Muuttavaan perheeseen kuuluivat vaimo Greta Matilda Koskenniemi ja lapset Herman Yrjö s.1872, Hanna Vilhelmiina s.1873, Maria Serafiina s.1874 ja Laura Matilda s.1877. Myöhemmin syntyi vielä yhdeksän lasta eli lapsia oli kaikkiaan 13. Kaikki Suomen Kaulaset ovat näitä Johanin ja Eevan jälkeläisiä.

Kaulan tilasta muodostettiin perintötila v.1892 ja Juho Kaulanen kuoli v.1911. Leski Matildalle tuli ilmeisesti mahdottomaksi hoitaa velkaantunutta tilaa ja 24. helmikuuta 1912. Kaulan tila jouduttiin myymään oululaiselle metsäyhtiölle. Hinta oli 20.000 Suomen markkaa. Summa vastaa runsasta 70.000 euroa eli aika vähän, kun ottaa huomioon tilan suuren koon. Ostajalla oli oikeus hyödyntää tilan metsiä, mutta perheelle jäi asumisoikeus taloon. Matilda Kaulanen kuoli v.1916.

Kymmenen vuotta myöhemmin 3. helmikuuta 1922 tehtiin taas kauppakirja, jolla pojat Herman, Tuure ja Evert ostivat Kaulan tilan takaisin Snellmanin firmalta hintaan 15.000 mk. Vaikka tila olikin taas oma, ei kolmen miehen yhteiselo ollut ongelmatonta, varsinkaan sen jälkeen kun kaikilla veljeksillä oli jo vaimot. Miehet saivat varmaan kuulla tarpeeksi olosta yhteisnavetassa. Niinpä kävi, että Evert ja Aino (o.s. Jolla) rakensivat oman navettansa nykyisen Mäkelän paikkeille ja Hermanni omansa Kurulan pihapiiriin nykyisen tien kohdalle. Tuuren puoliso Fredrika (o.s.) Äkäslompolo piti vanhan navetan. Muutoin pariskunnat asuivat lapsineen edelleen Keski-Kaulasessa, mutta omassa taloudessaan. Rakennus oli tilava ja siinä oli sopivasti kolme isoa huonetta.

Hermannin ja Evertin muutettua omiin taloihinsa Keski-Kaulaseen jäivät asumaan Tuure ja Fredrika Kaulanen. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista nuorin kuoli lapsena. Osa lapsista asui avioiduttuaankin Keski-Kaulasessa ennen kuin muuttivat omiin asuntoihinsa. Fredrika kuoli 75 vuoden iässä ollessaan navetassa töissä. Keski-Kaulasessa asui viimeksi Tuuren ja Fredrikan vanhin poika Martti (1915-1983). Martti rakensi tontille uuden talon. Vanhaa Keski-Kaulasta käytettiin keväisin turistien majapaikkana. Vanha rakennus jouduttiin purkamaan kylälle rakennetun tien vuoksi vuonna 1990. Keski-Kaulasen tontilla on vuonna 2011 Ravintola Kaivohuone, jonka sisällä on Martin rakentama ”keltainen talo”. Tontin rannassa olevan rakennuksen on rakentanut Helvi ja Antti Kurun poika Veli eli Velu, jolle Martti testamenttasi omaisuutensa.

Keski-Kaulasen poika Jouni rakensi oman talon, joka sijaitsi Jounin kauppakeskuksen vieressä. Talo purettiin toukokuussa 2012. Puoliso Terttu Ristimella löytyi kylältä. Heidän pojanpoikansa Sampo Kaulanen jatkaa isoisän jälkiä toimien kylällä tunnettuna kauppiaana. Keski-Kaulasen poika Markus rakensi talonsa Jounin viereen. Puoliso Senni Pietikäinen oli syntynyt Muoniossa. Tämä Markuksen ja Sennin rakennus Pajula on Ylläksen Yöpuun yksi majoitusrakennus ja osa heidän poikansa Vesan yritystä. Fredrikan tytär Helvi majoitti ja ruokki turisteja lähes koko ikänsä. Helvi meni naimisiin Antti Kurun kanssa, joka myöhemmin ryhtyi taksimieheksi. He muuttivat talon peltojen yläpuolelle rakennettuun Peltolaan. Helvin ja Antin lapset Mauri Kuru ja Sirpa Kuru toimivat kylällä Destination Lapland –nimisessä yrityksessään suvun mailla. Äiti Fredrikan kuoltua 1961 kuopus Lauri rakensi tien toiselle puolen Haapalaan punaisen poikamiesmökin. Poikamiesaika jäi lyhyeksi, kun Jerisjärveltä löytyi vaimo Enni v. 1965. Niinpä tontille rakennettiin sitten perheasunto. Punainen mökki on osa Haapalan majoituspalveluita, joita Ennin ja Laurin tytär Heli Kaulanen nyt hoitaa.  

 

- img_0009.jpg Entisaikaan kuvia saattoi ottaa vain markkinoilla tai käymässä kaupungissa valokuvaamossa. Näissä kuvissa pariskunnat usein kuvauttivat toisensa. Keski-Kaulasen tuleva isäntä Tuure Kaulanen (1879-1945), jota rajan vaikutuksen vuoksi kutsuttiin ”Tyyreksi”, on tässä kuvassa tunnistamattoman neitosen kanssa. Tuure oli harvinaisen komea mies ja tyttöjen mieleen. Tunne oli molemmanpuolinen ja vuonna 1915 kolme eri naista odotti Tuurelle lasta. Tuuren komeita jälkeläisiä tapaa kylällä vieläkin.      
     

 

 - img_9055ak.jpg

Aviopari Fredrika ja Tuure Kaulanen.

Tuuren ja Fredrikan poika Jouni.

Äkäslompolon asevelvolliset pojat kävivät yleensä  otattamassa itsestään muistokuvan Oulun kuvaamoissa.

- img_8880k.jpg

-

Tuure Juho Kaulanen (1879-1945) oli Keski-Kaulasen isäntä.

Tuure oli helmikuussa 1945 kokemassa riekonansoja eikä tullut illalla kotiin. Häntä ruvettiin hakemaan ja vasta yöllä Tuure löytyi tunturista kuolleena riekko povessa.

- img_6781.jpg

-

Fredrika Kaulanen saunavihdan teossa (v. 1954?). Harvinainen kuva kylän ihmisestä arkiaskareissa. Ei seisota pihalla rivissä, vaan on kuvattu tekemistä ja saatu muutoinkin ilmettä kuvaan. Kuva Kari Malmberg.

Keski-Kaulasen emäntä Fredrika (1886-1961) oli omaa sukua Äkäslompolo ja Riihen talon isännän Otto Äkäslompolon ja Kentän Simpan sisar.

- fredriika001.jpg

-

Fredrikan ja Tuuren yhteiselon alku oli vähän takkuisa. Fredrika odotti viimeisillään lasta ja laittoi Tuuren totuuden eteen ja naimisiin. Jotain myrskyn poikastakin välillä on ollut, koska vihkisormus on päivätty kaksi vuotta ennen häitä.

Kuvassa Fredrikan sormukset, jotka löytyivät hänen kuolemansa jälkeen perunapellosta.

- img_7197.jpg

Fredrika ja Tuure saivat kahdeksan lasta. Näistä kaksi kuoli nuorena. Muut lapset:

1. Martti Immanuel (1915-1983), ei lapsia.

2. Jouni Johannes (1917-1997). Puoliso Marja Terttu o.s. Ristimella (1925-2002) Lapset: Tapio, Esa, Eija ja Risto Kaulanen

3. Maria Kristiina, "Maija" (1918-1941), ei lapsia.

4. Markus (Markku) Arvid (1920-1981). Puoliso Senni Lyyliä o.s. Pietikäinen (1923-1992). Lapset: Erkki, Heikki, Jukka, Kaisa, Veikko, Eeva, Riitta ja Vesa Kaulanen.

5. Helvi Anni Matilda (1926-1996). Puoliso Antti Eemeli Kuru (1924-????). Lapset: Paula, Oili,  Veli (Velu), Outi, Arto, Mauri ja Sirpa Kuru.

6. Lauri Ilmari ja puoliso Enni Orvokki o.s. Oja. Lapset: Jouko ja Heli Kaulanen. 

Martti Kaulanen nuorena miehenä Voikko-hevosen kanssa metsätöissä.

 

- img_4417.jpg

 

 

- keski-kaulanenpiha001.jpg

Keski-Kaulasen pihalla 7.4.1937 otettu kuva. Vasemmalta Martti, Jouni, isä Tuure, talon piika Eila Pietikäinen poroa pidellen, äiti Fredrika käsipuolessaan vammainen tytär Maija ja Aino Kaulanen. Edessä poron narua pitelevä poika on kuopus Lauri Kaulanen ja oikealla oleva poika on Teuvo Kaulanen. Aino Kaulanen on Tuuren veljen Evertin puoliso ja Teuvo on heidän poikansa.

- img_2461.jpg

Vasemmalla Keski-Kaulasen piika Eila Pietikäinen ja takana poika Markus Kaulanen. Markuksen edessä Jouni ja Jounin edessä pikkupojat ja serkut Lauri ja Teuvo Kaulanen. Takana äiti Fredrika Kaulanen edessään tytär Helvi. Oikealla on turisti.

 

- img_2444.jpg

Vasemmalla Ilta Äkäslompolo Tanolta ja sitten Helvi Kaulanen sekä Helvin vanhemmat Fredrika ja Tuure Kaulanen.

- hiihto.jpg

Keski-Kaulasen pihalla turistit ovat lähdössä hiihtolenkille. Taustalla näkyy Kurulan eli Herman Kaulasen talo (osa nykyistä Sport Shopia). Oikeanpuoleinen essupukuinen nainen on Helvi Kaulanen. Naisten edessä on Lauri Kaulanen eli Helvin pikkuveli. Reino Helismaa runoili Helvistä näin kappaleessa Laulu Äkäslompololle: 

"Keski-Kaulaseen kun vie matkamiehen hiihtotie,

joutuu paikkaan mukavaan, siellä viihtyy kuka vaan.

Heipä hei...

Helvi-tyttö nyt on jo käynyt koulut Tornion.

Maailmannainen kai on hän, apu vanhan emännän".

-

Kuvassa Lauri Kaulanen sisarensa Helvin kanssa 1950-luvulla pyörillä matkalla kylästelemään Luosuun vanhaa Luosuntietä pitkin. Tie lähti Kaulavaarasta on vieläkin kuljettavana reittinä. Kuvassa takana oleva mänty on ollut erityinen tapaamis- ja levähdyspaikka nimeltä Puolimatkanmänty

- img_4400.jpg

- tunturi.jpg

Pääsi turisteja passaava Helvikin joskus vapaalle ja hiihtämään. Tässä hän on Ylläksen huipulla.

- img_4395.jpg

 

Helvi Kaulanen ja  Sirkka Äkäslompolo järven jäällä.

-

- img_4488.jpg

Todennäköisesti Torniossa opiskelun lomassa on lähdetty käymään Oulun seudulla. Viitan mukaan Kiiminkiin on lyhyt matka. Oikealla Inkeri Äkäslompolo (myöh. Tapojärvi) ja hänen vieressään on Helvi Kaulanen (myöh. Kuru). Takana on Helka Kangosjärvi ja vasemmalla olevaa ei ole tunnistettu.

 

-

Tietyille kala- ja metsästyspaikoille rakennettiin tukikohdaksi laavu tai kota. Turisti ”Risto” on 1953 ottanut Lainiolompolon kodalta kuvan ja lähettänyt sen muistoksi Martti Kaulaselle ja Nätti-koiralle. - img_4431.jpg

-

- img_4435.jpg

Martti Kaulanen, turisti ja vetoporo lähdössä  keikalle.

-

Helvi Kaulanen, joka avioitui vuonna 1954 Antti Eemeli Kurun kanssa.  

- - img_7088.jpg

-

- poro.jpg

Keski-Kaulasen pihalla vas. Antti Kuru, nainen on hänen puolisonsa Helvi Kuru. Hevosta pitelevä lienee Martti Kaulanen. Poro meinaa ottaa kuvan pääosan.

- keski-kaulanen001.jpg

Keski-Kaulasen rakennuksia ja kävelevä pariskunta keväällä 1960. Siihen aikaan kylän aviopuolisot eivät kyllä kävelleet käsi kädessä ainakaan muiden nähden. Kuvassa on talon poika Lauri Kaulanen ja saateltavana on Mäkelän piika Pirkko Satta (myöh. Lompolojärvi).

Lauri Kaulanen (1928-2012)

Juhannuksena 1965 Lauri Kaulanen sauvoo pyhävaatteissa Kesänkijoella kohti järveä. Veneessä on morsian Enni Oja, joka nappasi kuvan ennen kuin Lauri ehti laittaa tukan kuntoon. Hyvä se näinkin oli, koska jouluna vietettiin häitä.

- lauri-kesankijoella-k.jpg

-

- kelkka.jpg

Martti Kaulanen ajelee Ockelbo-moottorikelkalla. Turisti ”Väinö” on ollut kevättalvella 1975 yhdessä Martti Kaulasen kanssa katsomassa tonttia. Tällä pellolla sijaitsevat v. 2010 Ylläs-Kurun mökit. Martin purettu talo oli nykyisen Kaivohuoneen paikalla. Takana näkyy Helvi ja Antti Kurun talo Peltola.

- kesa.jpg

Äkäslompolojärveä. Järven takana näyvät talot ovat Kaulasia ja Yllästunturi taustalla.

- img_4412.jpg

Keski-Kaulasen rakennus järveltä päin kuvattuna. Pyykit ovat kuivumassa narulla. Talon katolla on pitkä antenni radion kuuntelua varten. Taustalla näkyy Mäkelän talon rakennuksia.

- fredriikanhautajaiset001.jpg

Äiti Fredrika Kaulasen hautajaiset huhtikuussa 1961. Vasemmalta lapset Lauri, Martti, Helvi, Jouni ja puolisonsa Terttu, Markku, Helvin puoliso Antti Kuru ja Markun vaimo Senni. Lapset edessä ovat vasemmalta Paula, Oili ja Outi Kuru. Keskellä oleva pikkupoika on Jounin poika Esa Kaulanen ja hänen oikealla puolen silmälasit päässä veljensä Tapio Kaulanen. Antti Kurun edessä takaa lukien Heikki Kaulanen, Jukka Kaulanen ja Veli Kuru

- kylaretkikuerlinkka001.jpg

Kaulasia ja Tunturintien ystäviä retkellä Kuerlinkoilla. Nuotion ylle on huivi päässä kumartunut Maija Gardin ja edessä on kyykyssä Enni Kaulanen. Ennin takana hänen tyttärensä Heli ja tämän takana Marjo Tapojärvi päässään tyylikäs lippis. Vasemmalla kivellä istuu Markku Kaulanen ja makkaratikkua vuolee Lauri Kaulanen. Keltapaitainen poika on Veikko Kaulanen. Raitapaitainen poika kädet poskilla on Jouko Kaulanen ja hänen takanaan Riitta Kaulanen. Tämän takana vihreähousuinen tyttö on Sirpa Kuru ja äärimmäisenä oikealla on Senni Kaulanen.

- img_4453.jpg

Keski-Kaulasen talo kesäaikaan. Taloa käytettiin kevään ja kesän aikana turistien majoitukseen. Pihalla on kalliiksi tullut kaivo, johon ei koskaan tullut kunnolla vettä. Oikealla oleva rakennus oli sauna ja sen takana näkyy Lauri Kaulasen vuonna 1961 rakentama ”poikamiesmökki”. Sauna purettiin taloa aikaisemmin ja sen paikalle Martti Kaulanen rakensi ”Keltaisen talon”. Tämä rakennus on nykyään osa ravintola Kaivohuoneen keittiötä.

- img_4410.jpg

Martti Kaulanen elokuvatähden roolivaatteissa. Äkäslompolossa kuvattiin vuonna 1977 osin balladielokuvaa ”Kuu paistaa heliästi, kuollut kulkee keviästi”.Martin veli Lauri oli myös mukana tässä elokuvassa kuten muitakin kyläläisiä.

- img_8845.jpg

Äkäslompolon kyläraittia 1982. Taustalla jo purettuja Keski-Kaulasen rakennuksia. Vasemmalla pieni valkoinen mökki on olemassa (2011) ja siinä asui aikoinaan Kauko Kaulanen. Kameran objektiivi vääristää tunturin ihan taloihin kiinni

- img_4492.jpg

Keski-Kaulasen talo oli kylän isoin ja komein rakennus. Rakennuksessa oli tupa, kamari ja iso pirtti. Tämä arvorakennus jouduttiin valitettavasti purkamaan tunturiin rakennetun tien levennyksen tieltä v. 1990.