Keski-Kaulanen
Äkäslompoloon oli 1800-luvun maajakojen yhteydessä muodostettu kaksi isoa tilaa: Äkäslompolo ja Kaula. Äkäslompolo oli vuodesta 1832 alkaen perintötila ja Kaula oli nk. kruununtila. Vanhojen maapaperien mukaan Kaulan tilaa verotettiin ensimmäisen kerran 1844. Verotettavana oli todennäköisesti Erkki Ollinpoika Kaula / Luosujärvi (s.1811). Hänen kättensä jäljet näkyvät tänäkin päivänä Äkäslompolon maisemassa. Peräkkäiset katovuodet vuosina 1866 – 1868 saattoivat olla yhtenä syynä siihen, että Kaulan tila autioitui vuonna 1869. Virallisten lähteitten mukaan tila asutettiin uudelleen neljän vuoden kuluttua 1873. Perinnetietojen mukaan uusi asukki muutti tilalle perheensä kanssa vasta vuonna 1878. Uudisasukas oli Johan Eevanpoika Pudas (s.1847). On todennäköistä, että Johan varasi tilan ja kävi usean vuoden ajan valmistamassa sitä ja viljelyksiä suurelle perheelleen. Muuttavaan perheeseen kuuluivat vaimo Greta Matilda Koskenniemi ja lapset Herman Yrjö s.1872, Hanna Vilhelmiina s.1873, Maria Serafiina s.1874 ja Laura Matilda s.1877. Myöhemmin syntyi vielä yhdeksän lasta eli lapsia oli kaikkiaan 13. Kaikki Suomen Kaulaset ovat näitä Johanin ja Eevan jälkeläisiä.
Kaulan tilasta muodostettiin perintötila v.1892 ja Juho Kaulanen kuoli v.1911. Leski Matildalle tuli ilmeisesti mahdottomaksi hoitaa velkaantunutta tilaa ja 24. helmikuuta 1912. Kaulan tila jouduttiin myymään oululaiselle metsäyhtiölle. Hinta oli 20.000 Suomen markkaa. Summa vastaa runsasta 70.000 euroa eli aika vähän, kun ottaa huomioon tilan suuren koon. Ostajalla oli oikeus hyödyntää tilan metsiä, mutta perheelle jäi asumisoikeus taloon. Matilda Kaulanen kuoli v.1916.
Kymmenen vuotta myöhemmin 3. helmikuuta 1922 tehtiin taas kauppakirja, jolla pojat Herman, Tuure ja Evert ostivat Kaulan tilan takaisin Snellmanin firmalta hintaan 15.000 mk. Vaikka tila olikin taas oma, ei kolmen miehen yhteiselo ollut ongelmatonta, varsinkaan sen jälkeen kun kaikilla veljeksillä oli jo vaimot. Miehet saivat varmaan kuulla tarpeeksi olosta yhteisnavetassa. Niinpä kävi, että Evert ja Aino (o.s. Jolla) rakensivat oman navettansa nykyisen Mäkelän paikkeille ja Hermanni omansa Kurulan pihapiiriin nykyisen tien kohdalle. Tuuren puoliso Fredrika (o.s.) Äkäslompolo piti vanhan navetan. Muutoin pariskunnat asuivat lapsineen edelleen Keski-Kaulasessa, mutta omassa taloudessaan. Rakennus oli tilava ja siinä oli sopivasti kolme isoa huonetta.
Hermannin ja Evertin muutettua omiin taloihinsa Keski-Kaulaseen jäivät asumaan Tuure ja Fredrika Kaulanen. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista nuorin kuoli lapsena. Osa lapsista asui avioiduttuaankin Keski-Kaulasessa ennen kuin muuttivat omiin asuntoihinsa. Fredrika kuoli 75 vuoden iässä ollessaan navetassa töissä. Keski-Kaulasessa asui viimeksi Tuuren ja Fredrikan vanhin poika Martti (1915-1983). Martti rakensi tontille uuden talon. Vanhaa Keski-Kaulasta käytettiin keväisin turistien majapaikkana. Vanha rakennus jouduttiin purkamaan kylälle rakennetun tien vuoksi vuonna 1990. Keski-Kaulasen tontilla on vuonna 2011 Ravintola Kaivohuone, jonka sisällä on Martin rakentama ”keltainen talo”. Tontin rannassa olevan rakennuksen on rakentanut Helvi ja Antti Kurun poika Veli eli Velu, jolle Martti testamenttasi omaisuutensa.
Keski-Kaulasen poika Jouni rakensi oman talon, joka on vieläkin Jounin kauppakeskuksen vieressä. Puoliso Terttu Ristimella löytyi kylältä. Heidän pojanpoikansa Sampo Kaulanen jatkaa isoisän jälkiä toimien kylällä tunnettuna kauppiaana. Keski-Kaulasen poika Markus rakensi talonsa Jounin viereen. Puoliso Senni Pietikäinen oli syntynyt Muoniossa. Tämä Markuksen ja Sennin rakennus Pajula on Ylläksen Yöpuun yksi majoitusrakennus ja osa heidän poikansa Vesan yritystä. Fredrikan tytär Helvi majoitti ja ruokki turisteja lähes koko ikänsä. Helvi meni naimisiin Antti Kurun kanssa, joka myöhemmin ryhtyi taksimieheksi. He muuttivat talon peltojen yläpuolelle rakennettuun Peltolaan. Helvin ja Antin lapset Mauri Kuru ja Sirpa Kuru toimivat kylällä Destination Lapland –nimisessä yrityksessään suvun mailla. Äiti Fredrikan kuoltua 1961 kuopus Lauri rakensi tien toiselle puolen Haapalaan punaisen poikamiesmökin. Poikamiesaika jäi lyhyeksi, kun Jerisjärveltä löytyi vaimo Enni v. 1965. Niinpä tontille rakennettiin sitten perheasunto. Punainen mökki on osa Haapalan majoituspalveluita, joita Ennin ja Laurin tytär Heli Kaulanen nyt hoitaa.
 |
Entisaikaan kuvia saattoi ottaa vain markkinoilla tai käymässä kaupungissa valokuvaamossa. Näissä kuvissa pariskunnat usein kuvauttivat toisensa. Keski-Kaulasen tuleva isäntä Tuure Kaulanen (1879-1945), jota rajan vaikutuksen vuoksi kutsuttiin ”Tyyreksi”, on tässä kuvassa tunnistamattoman neitosen kanssa. Tuure oli harvinaisen komea mies ja tyttöjen mieleen. Tunne oli molemmanpuolinen ja vuonna 1915 kolme eri naista odotti Tuurelle lasta. Tuuren komeita jälkeläisiä tapaa kylällä vieläkin. |
Tuure Juho Kaulanen (1879-1945) oli Keski-Kaulasen isäntä.Tuure oli helmikuussa 1945 kokemassa riekonansoja eikä tullut illalla kotiin. Häntä ruvettiin hakemaan ja vasta yöllä Tuure löytyi tunturista kuolleena riekko povessa. |
|
-
Keski-Kaulasen emäntä Fredrika (1886-1961) oli omaa sukua Äkäslompolo ja Riihen talon isännän Otto Äkäslompolon ja Kentän Simpan sisar. |
 |
-
Fredrika ja Tuure saivat kahdeksan lasta. Näistä kaksi kuoli nuorena. Muut lapset:
1. Martti Immanuel (1915-1983), ei lapsia.
2. Jouni Johannes (1917-1997). Puoliso Marja Terttu o.s. Ristimella (1925-2002) Lapset: Tapio, Esa, Eija ja Risto Kaulanen
3. Maria Kristiina, "Maija" (1918-1941), ei lapsia.
4. Markus (Markku) Arvid (1920-1981). Puoliso Senni Lyyliä o.s. Pietikäinen (1923-1992). Lapset: Erkki, Heikki, Jukka, Kaisa, Veikko, Eeva, Riitta ja Vesa Kaulanen.
5. Helvi Anni Matilda (1926-1996). Puoliso Antti Eemeli Kuru (1924-????). Lapset: Paula, Oili, Veli (Velu), Outi, Arto, Mauri ja Sirpa Kuru.
6. Lauri Ilmari ja puoliso Enni Orvokki o.s. Oja. Lapset: Jouko ja Heli Kaulanen.
Keski-Kaulasen pihalla 7.4.1937 otettu kuva. Vasemmalta Martti, Jouni, isä Tuure, talon piika Eila Pietikäinen poroa pidellen, äiti Fredrika käsipuolessaan vammainen tytär Maija ja Aino Kaulanen. Edessä poron narua pitelevä poika on kuopus Lauri Kaulanen ja oikealla oleva poika on Teuvo Kaulanen. Aino Kaulanen on Tuuren veljen Evertin puoliso ja Teuvo on heidän poikansa.
Vasemmalla Keski-Kaulasen piika Eila Pietikäinen ja takana poika Markus Kaulanen. Markuksen edessä Jouni ja Jounin edessä pikkupojat ja serkut Lauri ja Teuvo Kaulanen. Takana äiti Fredrika Kaulanen edessään tytär Helvi. Oikealla on turisti.
Markus Kaulanen |
 |
Keski-Kaulasen rakennuksia ja kävelevä mysteeri. Pariskuntaa ei tiedetä, mutta siihen aikaan kylän aviopuolisot eivät kyllä kävelleet käsi kädessä ainakaan muiden nähden. Tytöllä on essu päällä eli olisiko sittenkin vaivihkaa?
Vasemmalla Ilta Äkäslompolo Tanolta ja sitten Helvi Kaulanen sekä Helvin vanhemmat Fredrika ja Tuure Kaulanen.
Keski-Kaulasen pihalla turistit ovat lähdössä hiihtolenkille. Taustalla näkyy Kurulan eli Herman Kaulasen talo (osa nykyistä Sport Shopia). Oikeanpuoleinen essupukuinen nainen on Helvi Kaulanen. Naisten edessä on Lauri Kaulanen eli Helvin pikkuveli. Reino Helismaa runoili Helvistä näin kappaleessa Laulu Äkäslompololle:
"Keski-Kaulaseen kun vie matkamiehen hiihtotie,
joutuu paikkaan mukavaan, siellä viihtyy kuka vaan.
Heipä hei...
Helvi-tyttö nyt on jo käynyt koulut Tornion.
Maailmannainen kai on hän, apu vanhan emännän".
-
Kuvassa Lauri Kaulanen sisarensa Helvin kanssa 1950-luvulla pyörillä matkalla kylästelemään Luosuun vanhaa Luosuntietä pitkin. Tie lähti Kaulavaarasta on vieläkin kuljettavana reittinä. Kuvassa takana oleva mänty on ollut erityinen tapaamis- ja levähdyspaikka nimeltä Puolimatkanmänty |
|
Pääsi turisteja passaava Helvikin joskus vapaalle ja hiihtämään. Tässä hän on Ylläksen huipulla.
-
|
 |
-
Keski-Kaulasen pihalla vas. Antti Kuru, nainen on hänen puolisonsa Helvi Kuru. Hevosta pitelevä lienee Martti Kaulanen. Poro meinaa ottaa kuvan pääosan.
Helvi ja Antti Kuru asuivat aluksi Keski-Kaulasessa, mutta rakensivat 1954 oman talon "Peltolan" nykyisen Peltotievan tien varteen. Talo on vieläkin olemassa v. 2010. Kuva on otettu pian talon valmistumisen jälkeen ja Helvi Kuru seisoo uuden kotinsa portailla.
Martti Kaulanen ajelee Ockelbo-moottorikelkalla kevättalvella 1975. Tällä pellolla sijaitsevat v. 2010 Ylläs-Kurun mökit. Martin purettu talo oli nykyisen Kaivohuoneen paikalla. Takana näkyy Helvi ja Antti Kurun talo Peltola.
Kylän ensimmäinen taksi oli Antti Kurun Pobeda. Antilla on säännösten vaatima taksiasu päällään. Antilla ei ollut alussa oikeaa puhelinta, vaan Riihen keskuksesta vedetty tilapäinen linja. Riiheltä piti usein mennä sanomaan Kurulle kyydin tarvitsijoista. Kaulaseen ja Peltolaan ei ollut kunnollista aurattua tietä ja Antin taksi odotti usein Riihen talolla.
Sodan jälkeisen valuuttapulan ja -säännöstelyn vuoksi alussa lähes kaikki Suomen taksit olivat Venäjältä vaihtokaupalla hankittuja. Autoista ensimmäisen merkki oli Pobeda ja sitä tehtiin Saksasta Venäjälle viedyllä Opel Kapitän-tehtaalla. Seuraava isompi taksi oli ZIM-merkkinen, joka perustui amerikkalaisen Packardin malliin. Monet Packardin varaosat kävivät ZIM:iin.
Äkäslompolojärveä. Järven takana näyvät talot ovat Kaulasia ja Yllästunturi taustalla.
Äkäslompolon kyläraittia 1982. Taustalla jo purettuja Keski-Kaulasen rakennuksia. Vasemmalla pieni valkoinen mökki on olemassa (2011) ja siinä asui aikoinaan Kauko Kaulanen. Kameran objektiivi vääristää tunturin ihan taloihin kiinni.
|
Jouni Kaulanen on onkinut tammukoita ja paistaa niitä pojilleen Tapiolle ja Esalle. Jouni kertoi muistelussaan, kuinka Kusti Kangosjärvi tilasi hänellekin oikein tehdasvalmisteisen uistimen. Hän laittoi uistimeen saman reivin (siiman), jota hän oli käyttänyt metsälintujen ansalankana. ”Ison kiven kuopalta” hän sai nelikiloisen taimenen. Lehtien riipiminen sai jäädä ja kiireen vilkkaa nuori Jouni lähti kotiin näyttämään komeaa saalistaan. |
 |
-
Äiti Fredrika Kaulasen hautajaiset huhtikuussa 1961. Vasemmalta lapset Lauri, Martti, Helvi, Jouni ja puolisonsa Terttu, Markku, Helvin puoliso Antti Kuru ja Markun vaimo Senni. Lapset edessä ovat vasemmalta Paula, Oili ja Outi Kuru. Keskellä oleva pikkupoika on Jounin poika Esa Kaulanen ja hänen oikealla puolen silmälasit päässä veljensä Tapio Kaulanen. Antti Kurun edessä takaa lukien Heikki Kaulanen, Jukka Kaulanen ja Veli Kuru.
Jouni Kaulanen Tammitievan mökillä v. 1980 |
 |
