Kuopan Frimanin sukua
Äkäslompolon tien varressa olevasta Kuopan tilasta on tehty kruununmetsätorppa 1885 ja se on muutettu metsänvartijantorpaksi 1901. Paikan nimi on taloa vanhempi ja nimi ilmeisesti tulee talon kohdalla Äkäsjoesta olevasta kuopasta. Kuoppa oli hyvä taimenen kalastuspaikka. Tiloilla asuttiin yleisesti vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin niistä tehtiin virallisia ja verollisia torppia tai tiloja. Kuopalla olevan Frimanin talon perustaja on Kilian Friman (1854-1940), joka tuli Kolarista (Kieksiäisvaaralta) Kuopalle 1870-luvun jälkipuoliskolla. Naimisiin Kilian meni lokakuussa 1875. Hän rakensi Kuopan taloa yhdessä velipuolensa Aleksin kanssa. Aleksi jäi asumaan Kolarin Saarenputaalle. Veljeksillä olivat vaimoina Gardinin sisarukset. Kilian eli 86 vuotiaaksi ja sai vaimonsa Hilda Maria Gardinin (1856-1907) kanssa 16 lasta eli jälkeläisiä on runsaasti.
Kuopan tila on perustettu aurinkoiselle etelärinteelle lähelle kahden joen yhtymäkohtaa eli vanhan kansan ihannepaikalle. Talon mailla ja lähettyvillä on kolme kivikautista asuinpaikkaa. Myöhemmin kulkupolku ja sitten kärrytie kulki Äkäsjokisuulta Äkäslompoloon Kuopan pihan kautta. Samoin parempi tie päättyi yhteen aikaan Kuopalle. Siksi Kuopan talosta muodostui luonnollinen kulkijoitten vierailu- ja levähdyspaikka. Naimakauppojen myötä Äkäslompoloon myös syntyi sukulaissuhteita ja niihin perustuvia vierailuja.
Kilianin poika Kaarlo (Kalle) Juho Friman (1875-1924) ja tämän Tanon talosta kotoisin oleva vaimo Lydia Matilda Äkäslompolo (1878-1933) asuivat talossa perheen kanssa yhdessä Kilianin kanssa. Pariskunta sai 11 lasta.
Seuraavaksi tilalla asuivat Kallen ja Lydia Matildan pojat Svante Friman (1905-1964) ja Usko Friman (1907-1971). Kuopan tilan elämään vaikuttivat myös lähellä olleet suuret savotat ja niiden kämpät.
Svante ja Ellen Eufemia Joki (1911-1997) menivät naimisiin 1933 ja asuivat ensin vanhassa pappa Kilianin rakentamassa talossa sen toisessa päädyssä. Svante rakensi 1946 oman talon hiukan ylemmäs, missä nyt on Tatu Frimanin mökki (vuosi 2011). Svante ja Ellen saivat yhdeksän lasta, joista kaksi kuoli lapsena. Svanten talo paloi 1963 ja he muuttivat asumaan Uskon kamariin. Kesän he asuivat vanhassa piharakennuksessa. Sitten Tatu veljineen rakensi 1964 uuden talon maantien ja lentokentälle menevän tien varteen ja muuttivat siihen pyhäinmiesten päivänä. Tatu meni aikuisena naimisiin Emmin kanssa, o.s. Kaulanen. Tatu on myynyt entisen talonsa veljensä pojalle Jukalle, joka on remontoinut sen v. 2011.
Svanten veli Usko Friman asui vaimoineen saman talon pirtissä. Usko meni naimisiin myös 1933 ja puoliso Milja Matleena Nuottila (1891-1952). Vuonna 1952 Usko rakensi talon, joka on nykyisin sisustusliike Groopin omistajilla. Talo rakennettiin vanhan puretun rakennuksen paikalle. Vaimon kuoltua Usko meni uusiin naimisiin Impi Ingrid Torvisen kanssa. Uskolla ei ollut lapsia ja Uskon kuoltua Impi asui leskenä talossa.
Vuonna 2011 Kuopan tilalla asuvat Svanten pojanpoika Jukka Friman ja puoliso Tuula. Uskon talossa asuvat Anna-Marja ja Pekka Orvola pitäen sisustusliike Grooppia. Tatu Friman käy mökillään aina kun siltä tuntuu. Tilan maita ovat eri ihmiset myyneet myös kesämökkitonteiksi.
Kilian Friman (1854-1940)
Kuopan tilasta on tehty kruununmetsätorppa 1885 ja se on muutettu metsänvartijantorpaksi 1901. Tiloilla asuttiin yleisesti vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin niistä tehtiin virallisia ja verollisia torppia tai tiloja. Kuopalla olevan Frimanin talon perustaja on Kilian Friman, joka tuli Kolarista (Kieksiäisvaaralta) Kuopalle 1870-luvun jälkipuoliskolla. Kilian meni naimisiin lokakuussa 1875. Hän rakensi Kuopan taloa yhdessä velipuolensa Aleksin kanssa. Aleksi jäi asumaan Kolarin Saarenputaalle. Veljeksillä olivat vaimoina Gardinin sisarukset. Kilianilla ja hänen vaimollaan Hilda Maria Gardinilla (1856-1907) oli 16 lasta eli jälkeläisiä on runsaasti.
Kilianin poika Kaarlo (Kalle) Juho Friman (1875-1924) ja tämän Tanon talosta kotoisin oleva vaimo Lydia Matilda Äkäslompolo (1878-1933) asuivat talossa perheen kanssa yhdessä Kilianin kanssa. Pariskunta sai 11 lasta.
Seuraavaksi tilalla asuivat Kallen ja Lydia Matildan pojat Svante Friman (1905-1964) ja Usko Friman (1907-1971).
Lydia Matilda Frimanin (o.s. Äkäslompolo) hautajaiset kesällä 1933.
Arkun ääressä Usko, Svante, Kaarle, Aukusti, Annikki, Irja, Hilkka ja Nelly Friman. Edessä Olavi ja Aune Friman.
Jollekin pienistä lapsista tämä oli jännittävää aikaa ja hän keksi itselleen lorun "Meän äidin hautajaiset törmän alla kassin päällä"
Vasemmalta Svante Friman (1905-1964), Oskar Förlund, Aini Friman, Friidi Pudas, Viljo t. Hannes Förlund ja Ainin mies Tuure Friman (1882-1960).
Svante ja Ellen Eufemia Joki (1911-?) menivät naimisiin 1933 ja asuivat ensin vanhassa pappa Kilianin rakentamassa talossa sen toisessa päädyssä. Svante rakensi 1946 oman talon hiukan ylemmäs, missä nyt on Tatu Frimanin mökki (vuosi 2011). Svante ja Ellen saivat yhdeksän lasta, joista kaksi kuoli lapsena. Svanten talo paloi 1963 ja he muuttivat asumaan Uskon kamariin. Kesän he asuivat vanhassa piharakennuksessa. Sitten Tatu veljineen rakensi 1964 uuden talon maantien ja lentokentälle menevän tien varteen ja muuttivat siihen pyhäinmiesten päivänä. Tatu meni aikuisena naimisiin Emmin kanssa, o.s. Kaulanen. Tatu on myynyt entisen talonsa veljensä pojalle Jukalle, joka on remontoinut sen v. 2011.
Svanten veli Usko Friman asui vaimoineen saman talon pirtissä. Usko meni naimisiin myös 1933 ja puoliso Milja Matleena Nuottila (1891-1952). Vuonna 1952 Usko rakensi talon, joka on nykyisin sisustusliike Groopin omistajilla. Talo rakennettiin vanhan puretun rakennuksen paikalle. Vaimon kuoltua Usko meni uusiin naimisiin Impi Ingrid Torvisen kanssa. Uskolla ei ollut lapsia ja Uskon kuoltua Impi asui leskenä talossa.
Vuonna 2011 Kuopan tilalla asuvat Svanten pojanpoika Jukka Friman ja puoliso Tuula. Uskon talossa asuvat Anna-Marja ja Pekka Orvola pitäen sisustusliike Grooppia. Tatu Friman käy mökillään aina kun siltä tuntuu. Tilan maita ovat eri ihmiset myyneet myös kesämökkitonteiksi.
Kilian Friman (kuva 1930-luvun alkupuolelta)
Friman nimestä:
Friman nimen taustaa on selvitetty, koska siitä kulkee monia toisiaan muistuttavia tarinoita. Tarinoiden ydin, että nimi Friman olisi ollut Kilianin isälle papin antama ja sen taustana olisi Siperian vankeuden jälkeen oleva vapaa mies, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Hänellä oli ollut nimi Friman jo aikaisemmin Pielaveden kirkonkirjoissa 1835-45.
Kilianin isä asui Kolarissa ja oli nimeltään Juha Daniel Juhanpoika Friman. Hän käytti myös nimeä Tikkanen johtuen ehkä perässään olevasta etsintäkuulutuksesta. Juha meni naimisiin Anna Liisa Stenuddin (s.1818) kanssa. He saivat yhdessä pojan Kilianin 1854. Anna Liisalla oli ennestään lapsia ja Juhan Siperian vankeuden aikana hän sai 1859 au-pojan Aleksin, jolle annettiin myös sukunimeksi Friman.
Kun yhdistää asiakirjatietoa ja perimätietoa, niin Juhan vaiheista voi saada kokoon seuraavan kertomuksen. Juha oli ammatiltaan seppä. Vuonna 1855 kiertävä laukkuryssä Paul Peldelin ryypiskeli paloviinaa Juhan kanssa tämän kotona syöden kaiken ruuankin. Juhan mielestä Peldelin ahdisteli hänen vaimonsa 10 vuotiasta tytärtä ja Juha surmasi kirveellä laukkuryssä Peldelinin. Uhriksi epäiltiin ensin etsintäkuulutettua pahantekijää Johan Fredrikiä Kemistä. Juha silpoi ja kätki ruumiin veteen siirtäen sen myöhemmin poron ahkiossa toiseen paikkaan maalle piiloon. Löydettäessä ruumis oli huonokuntoinen ja poikkihakatut reisiluut puuttuivat. Juha tuomittiin taposta ja ryöstöstä kuolemaan. Rangaistus muutettiin pakkotyöksi Siperiassa. Juha anoi tuomion muuttamista niin, että hän lähtisi vaimon ja pojan kanssa siirtolaiseksi Siperiaan. Muutoksiin tai perheen mukaan saamiseen ei suostuttu ja Juha joutui vankina Siperiaan 1857.
Siperian osuus on Senaatin oikeusosaston päätöksestä. Juntusen väitöskirjassa sitten maininta: "Friman eli Tikkanen Juha Daniel Juhanpoika Kolari. Sen. oik.os. 1857 Da 61; Uudisasukas; Tuom. kuol. Paul Peldelinin taposta ja ryöstöstä; Rang. muut. p.työ Sip.; Anoi muutosta siirt. ja vaimon ja pojan mukaanottoa - ei suostuttu." (Tiedot Janne Koivurannalta).
Suvussa kerrotaan myös, että Juha olisi ollut renkinä jossain pappilassa (Pajalassa?) ja saattanut papin piian raskaaksi ja menettänyt työpaikkansa. Pajalassa oli vuosina 1849-1861 kirkkoherrana Lars Leevi Lestadius, joka varmasti oli ankara isäntä. Tietoa ei ole voitu tarkistaa. Juhasta ei myöskään ole vielä löytynyt mitään merkintää Siperian jälkeen. On hyvin mahdollista, että hän ei koskaan palannut sieltä tai palasi jollekin muulle paikkakunnalle ja mahdollisesti toisen nimisenä.
Juhalla on ollut sukunimi Friman jo 1835-45 Pielaveden rippikirjoissa. Otettu tai annettu sukunimi johtui ehkä sepän ammatista, johon vaadittiin sukunimi. Seudulla oli myös Friman nimisiä taloja. Juha oli Pielavedellä naimisissa Venla Vesterisen kanssa saaden kaksi lasta (1841 ja 1843). Juha teki pahojaan ja hävisi etsintäkuulutettuna. Saarijärvelle muuttanut Venla kuulutti häntä virallisessa lehdessä 1848 uhalla, että ellei tämä vuoden ja päivän kuluessa palaa, avioliitto katsotaan rauenneeksi. Ei Juha palannut ja hän löytyi myöhemmin Kolarista. Juha isä oli 1788 syntynyt ja Keski-Suomessa asustellut Johannes Antinpoika.
Kilianin uusi vuonna 1920 rakennettu talo Kuopalla vuonna 1933, jolloin talossa asuivat veljekset Svante ja Usko Friman. Ikkunoiden välissä näkyy vanha ovenreikä, joka laitettiin umpeen kun rakennettiin kuvassa näkyvä uusi kuisti. Kun veljekset ottivat vaimot, niin vanha ovenreikä otettiin taas käyttöön ja Svante perheineen kulki siitä asuen talon vasemmalla puolen salissa ja kamarissa. Sisälle laitettiin väliseinä ja naapuriin piti kulkea ulkokautta. Usko vaimoineen asui oikealla vanhan rakennuksen pirtissä.
Portailla istuu August Raittimo ja hattupäinen on turisti. Tämä Torsten Ranckenin ottama kuva on ollut myös vuonna 1936 painetussa teoksessa "Villi, kaunis Lappi" (Aho & Soldan/WSOY). Pihalla näkyy auto, jolla Torsten ja kaksi hänen insinöörikaveriaan ajoivat etelästä Äkäslompoloon asti, vaikka kunnon maantietä ei ollut. Tie Äkäslompoloon kulki aivan talon takaa. Autosta on kuvia tämän sivuston kohdassa "Matkantekoa". Kuvan rakennus on myyty ja siirretty vuonna 1950 Kuerille osaksi Ylläskartanoa. Pihalla oleva erityisen hyvin aidattu alue voi olla kessuviljelmä. Kilianin kessulauta on tallessa.
Kuopan talon pihapiiri kuvattuna lännestä päin 1931 (kuva Frans Rantanen?).
Kuopan talon talousrakennuksia. Muutettuaan Kuopalle Kilian ja perhe asuivat ensin paikalla olleessa äkäslompololaisten tervankeittäjien multakodassa. Taustalla on Kilianin ensimmäinen asuinrakennus. Se palveli sitten riihenä ja viimeksi kesänavettana. Keskellä lämpiää savusauna, joka alunperin oli ollut navetta, Sen oikea puoli on paja. Oikealla näkyy vähän heinälatoa. Keskellä kuvaa näkyy Äkäsjokea (1933).
Kuvassa August Raittimo ja polkupyörän päällä ovat Kalle (1937-1985) ja takana Tatu Friman. Kuva vuodelta 1940, jolloin oli pappa Kilianin hautajaiset. Oikealla näkyy arkun somisteena olevia kuusia. Pappa Kilian kuoli Salmijärvellä ja hänen ruumiinsa tuotiin Kuerjokea pitkin veneellä Linkkojen yläpuolelle ja siitä hevosella eteenpäin. Takana näkyy reki, jolla arkku tuotiin pitkin kesämaata pihaan. Kuvan otti Osmo Raittimo ja hänestä näkyy tässä varjo.
Ilmeisesti isä Kilianin hautajaiskuva Kuopalla.
Frimanin sisaruksista Helli, Arvo, Sulo ja Tyyre Kuopalta 1950-luvun alussa. Vasemmalla puoliso Aini ja takana miehensä Tuure Friman, Hulda eli Hylti ja Arvo Friman, Sulon puoliso Lempi Matilda o.s. Kuru ja miehensä Sulo Friman, Helli ja oikealla Eemeli Tapojärvi.Tapojärvet ovat poromies Heino Tapojärven äidin vanhemmat.
Väinö Friman (s. 1889) ja puoliso Anna Filippa eli Hilpi Friman, o.s. Kaula. |
 |
Kuopalta kotoisin olevan Aune Frimanin/Niemen lapsia, joista vasemmalla on Raakel Niemi ja oikealla Olavi. Olavin takana seisoo Lea ja sylissä on Kari. Aune ja Kalle Niemi olivat Pasmajärveltä ja työskentelivät turistiaikana Äkäslompolossa.
Vasemmalta Elsa, Eini, Hilda ja Kerttu Friman Salmijärveltä läheltä kylää. Tytöt ovat Lennan siskoja
Hilkka ja Samuli Reginan lapsia. Hilkka oli omaa sukua Friman ja Uskon ja Svanten sisar. Vasemmalta Reino, Raili, Enni ja Marjatta. Edessä?? Sirkka Friman kävi usein kutomassa lapsille sukkia ja vanttuita.
Svanten ja Ellenin nuorin poika Jorma (1955-2003 ) soittaa tässä kitaraa n. vuonna 1980. Minna tytär ihmettelee kameraa. Sähköteknikko Jorma kuoli ulkomailla ollessaan siellä työkomennuksella.
Äiti Ellen Friman lapsiensa kanssa. Vieressä Mirja; myöhemmin Lahdenperä. Takana vasemmalta veljekset Jorma, Kalle ja Tatu Friman.
Äiti Elle Friman keskellä 85-vuotissyntymäpäivillä 1.9.1996. Vasemmalta lapsia Eini Koivuniemi, Mirja Lahdenperä, Jorma, Tatu, Sinikka Rauhala ja Ritva Muotka.
Tatu Friman keräämässä metsästä lehtikerppuja "kolmevitosen" Massey-Fergusonilla. Lehtikerppuja tehtiin kesällä ja kuivatettiin talvea varten porojen ja lampaiden ruuaksi.
Kuopan Svante Friman (1905-1964) Kivivuopion poroaidalla 1960-luvun alussa. Svante oli hyvä ja ahkera laulaja. Hän saattoi maata sängyssä ja laulaa iltakauden.
Tatu Friman lokakuussa 2010 kotitilansa mailla. Tatu hoitaa vielä koneittensa avulla peltoja, jotta pihamaisema säilyy mukavampana. Heinät menevät läheisen Kuerharjun tallin hevosille. Tatulla menee hyvin ja Mossekin on vaihtunut Mersuun. Muistelijalla on hersyvä nauru ja hymyäkin löytyy. "Kyllä se on jumalan kuva kaunis".
Tämän Tatu Frimanin mökin paikalla oli Tatun koti, joka paloi 12.9.1963 salamaniskusta. Tatu oli juuri silloin palaamassa Kemistä ostettuaan Mosse-merkkisen auton eli "maalaispojan unelman". Tatu oli palaamassa lähellä kotia kun salama iski niin, että sen ääni tuntui autossakin. Tatu juoksi lähempänä tietä olevaan Usko Frimanin taloon. Siellä seinässä ollut puhelin oli tulessa samoin kuin verhot. Tatu repäisi verhot alas ja vei ne ulos sekä heitti ämpärillisen vettä puhelimen päälle. Äkäslompolon puhelimet olivat menneet myös rikki ja vasta Komulaiselta pystyi soittamaan Sieppijärven palokunnalle. Talo paloi kokonaan kuten myös uusi navetta, jonne salama meni tehden pihalle jäljen kuin auran viillon. Navetassa paloi neljä lehmää ja kaksi ennätettiin pelastaa. Palossa meni perheen ja talon kaikki tavarat kuten myös valokuvat. Vain uusi Valmet-traktori säästyi, koska Tatu oli siirtänyt sen illalla valmiiksi perunamaalle.
Kuin ihmeen kaupalla ihmisille ei käynyt mitenkään. Päiväunilla olleen Tatun isän Svanten salaman paineaalto oli heittänyt sängystä lattialle. Nukkumakamarin katto oli revennyt rikki. Toisessa kamarissa olleet äiti Elle ja poika Jorma säilyivät loukkaantumiselta. Talossa perunannostossa ollut Kauko Kaulanen oli ilmanpaineesta lentänyt pirtistä eteiseen kuten myös astiat.