Äkäslompolon rakennuksista

 

- img_4694.jpg

Osa rakennuksista tulee vääjäämättä elinkaarensa päähän. Siksi on tärkeä säilyttää niiden kuvia tuleville polville. Talitinttikin on muuttanut uuteen lautapönttöön.

Sota ei tuhonnut Äkäslompolon taloja, mutta ihmisten omat toimet ovat tehneet kovia puhdistuksia. Vuonna 1945 olleista asuinrakennuksista on vuonna 2012 olemassa vain seuraavat seitsemän. Edelleen asuinkäytössä on vain 1939 valmistunut Gardinien Jakola. Riihen pirtti on muokattu sisältä ja päältä matkailun majoitustilaksi. Kentän talo toimii kesäasuntona ja Tanon talo on kunnostettu museoksi. Pekan pirtti, Kamari ja Nilivaaran vanha puoli ovat pystyssä, mutta ilman asukkaita tai käyttöä.

- img_7323.jpg

Äkäslompolon vanhin rakennus on pellolaisen Martin Pietarin rakentama kala-aitta. Hän rakensi sen 1700-luvulla nykyisen Kentän seutuville, josta se on siirretty ensin Riihelle ja sieltä Jakolan talon eli Gardinien tontille. Katto on myöhemmin uusittu.

- img_9897.jpg

Yllästunturin päällä sijainnut palovartijan mökki oli tuttu kaikille hiihtäjille. Kylän nuoret toimivat kesäisin palovartijoina pitäen majaa tukikohtanaan.

- img_7312.jpg

Riihen talo on rakennettu 1849  ja se on nyt Lyhty-kahvilan pihapiirissä. Vanhat hirret ovat paikoillaan, mutta piilossa ulkokuoren alla. Hilkka lakaisee portaita, jotta vieraaat pääsevät sisälle viihtyisään "Riihentupaan".

- img_7320.jpg

Jakolan talo (Gardin)

Vanhin asuinkäytössä vielä oleva asuinrakennus on vuonna 1939 valmistunut Jakolan talo. Lehdon mökki (1915) on siirretty toiseen paikkaan, Sivulan (1937) päärakennus on varastona ja Kurulasta (1935) on tehty osa Äkäslompolon Sportshopia. Jounila (1949) odottaa purkamista uudisrakennuksen tieltä. Seuraavat kylän rakennukset ovat jo 1950-luvulta.

- img_3186.jpg

Kylän vanhin säilynyt asuinrakennus on Pekan pirtti.

Pirtin ikää ei tiedetä tarkkaan, mutta se on ollut Tanon talon mailla ja siirretty sieltä Möyhölän mäelle todennäköisesti vuonna 1914 tehdyn keskinäisen jaon jälkeen. Pekan pirtti on saanut nykyisen nimensä Johan Petter Äkäslompolosta (1838-1916), joka asui siinä vaimonsa Kristiinan (1856-1940) ja perheen kanssa. Pirtti ei kuitenkaan ole Pekan rakentama. Pekan jälkeen pirtissä asui hänen poikansa Jonne perheineen. Pirtissä on toiminut myös kylän posti. 

- img_9011.jpg

Kamari.

Heikki Kustaa  Äkäslompolo eli Kusto oli menettänyt tilaosansa 1902 pakkohuutokapassa Snellmannin puutavarayhtiölle. Vilho Äkäslompolo eli Pikku-Vilkko (1876-1961) hakkautti Kamarin hirret Tanon pihapiirissä. Talon jakosopimuksen jälkeen hirret siirrettiin 1914 talkoilla lähelle Möyhölän mäkeä. Vilho ei koskaan saanut lämpimäksi muuta kuin kamarin ja siitä rakennus sai nimensä. Rakennuksen kylmää pirttiä kylän nuoriso käytti tanssipaikkana. 
Tilan halkomisessa 1915 Snellman edelleen omisti tämän kolmanneksen Äkäslompolon tilasta. Kuston poika Hannu Kustaa eli Kusti ja pojanpoika Jonne ostivat tilanosan itselleen. Kerrotaan, että Kusti pääosin käveli Ouluun kaupantekoon. Myöhemmin Kusti ja Kustaava Äkäslompolo asuivat Kamarissa.

- img_1982.jpg

Näkyvin kylän vanhoista rakennuksista on kappelin edessä oleva Tanon talo. Tällä tontilla on ollut Äkäslompolon ensimmäisen asukkaan Taneli Tanelinpojan (1712-1771) asuinrakennus. Tontilla nyt oleva rakennus on sen kolmas ja rakennettu vuonna 1887.  

- img_0993_1.jpg

Kaunein säilynyt pihapiiri on Kentässä. Sen pirtti on rakennettu 1917 ja oli Simo ja Sandra Äkäslompolon perheen koti.  Rakennuksen ovat alunperin veistäneet Sandran veljet Kurtakossa, josta hirret on siirretty Äkäslompoloon. Mauri Luopakka korjasi ja entisöi asuinrakennuksen 1990-luvulla. Paikkaa käytetään nyt kesäasuntona. 

- img_3640.jpg

Riihen talon Paakari on toiminut asuntona, leipomispaikkana, kouluna, kauppana sekä työmiesten ja turistien majapaikkana.

Riihen pihapiirissä on ollut vuosikymmeniä rakennus, jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Paakari. Amanda-emännän isä Hermanni Viuhkola hakkasi hirret alun perin joen toiselle puolen, mutta kesällä 1931 suoritetun Riihen talon jaon yhteydessä rakennelma siirrettiin Riihen pihapiiriin ja tiivistettiin asuinkäyttöön. Se tuli tarpeeseen, koska tämä oli kylän ainut vuokrattavissa oleva erillinen rakennus. Kevättalvella Paakarissa oli turisteja, kesällä pöllinparkkaajia ja uittomiehiä ja moneen otteeseen savottamiehiä.  Paakari-nimen rakennus sai siksi, että se toimi leipomispaikkana. Yleensä kerralla tehtiin iso leipomus ja erillinen rakennus oli hyvä siihen käyttöön. Paakarissa oli hyvät pöytätilat käsitellä isoja leipomuksia. Myös muut kylän asukkaat käyttivät tätä leipomuspaikkaa. Erityisesti ennen kesätöitä Paakari oli ahkerassa käytössä. Kesätöiden kiireajaksi piti leipoa isot määrät kuivaa leipää varastoon. Osassa taloja piti kesällä pelätä pärekaton syttymistä ja tulipaloa. Siksi erillään asuinrakennuksesta oleva Paakari oli sopiva paikka kesäleipomiseen.

Sodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen Paakarissa asui sotilaita. Rakennuksen monikäyttöisyydestä kertoo se, että Orvokki Viuhkola syntyi siinä. Riihen Amanda touhusi kylälle kansakoulua ja kun ajatus viimein otti tulta, koulu sijoitettiin syksyllä 1946 Paakariin. Uusi opettaja halusi kuitenkin vaihtaa koulun Riihen tupaa ja mennä itse asumaan Paakariin. Parin vuoden päästä koulu siirtyi kylälle valmistuneeseen vasittuun koulurakennukseen. Tornionlaakson Osuusliikkeen kauppa oli Paakarissa 1950-luvun alkupuolen. Kauppias Kauko Kyrön aikana sisällä syttyi lämmityksen aikana tulipalo. Kauko keräsi savun seurasta ulos kassan, aseiden ammuksia ja muuta tärkeää. Tuli saatiin kuitenkin sammutettua. Kaupan jälkeen Paakari jouduttiin 1956 purkamaan uuden tien tieltä. Ahkeran palvelijan hirret käytettiin viimein polttopuiksi

- img_7218.jpg

Tornionlaakson osuusliike Paakarissa.

Tornionlaakson kauppa avattiin tässä Riihen Paakari-rakennuksessa vuonna 1950. Ovenpielessä on varpuluuta, jolla sisään menevälle asiakkaalle on lakaistu kulkuväylää. Pihalla olevissa tynnyreissä on valopetrolia, jota käytettiin joka talossa käyttöön tulleissa ”kaasareissa”. Kaasarit olivat tosi kirkkaita pirtin valaisimia ja tämä hehkusukkalaite syrjäytti hetkessä muut valolaitteet. Olihan se ihmeellistä, että pirtin joka nurkassa näki lukea. Oikealla on pino leipälaatikoita eli emännät eivät enää leivo niin paljon kotona. Vuodesta 1952 alkaen kauppiaana toimi Kauko Kyrö.

- img_7253.jpg

Paakari

Asiakas on tullut pyörällä jättämään veikkausta.

Paakarin jälkeen Tornionlaakson kauppa toimi takana näkyvässä parakissa. Parakki tuotiin Pellosta ja se sijaitsi nykyisen Mailan putiikin seutuvilla toisella puolen tietä. Kuvassa Riihen Amanda hyvästelee linja-autoon nousevaa turistia. - img_3603.jpg

- img_7235.jpg

EKA Eväskori

Osuusliike muutti parakin jälkeen tähän tienristeykseen rakennettuun taloon vuonna 1964. Kauppaan saatiin sähköä tuottava generaattori ja sen myötä kylmälaitteita ja muita sähköllä toimivia koneita. Viimelksi kauppa toimi nimellä EKA Eväskori ja se lopetti 1991,

- img_7226.jpg

Lydian pullapuoti toimi tässä kaupan entisessä rakennuksessa vuodet 1991-92. Rakennus oli kylän ensimmäinen kauppakeskus. Siinä oli Marja Saurin pitämän Pullapuodin lisäksi moottorikelkkavuokraamo, autovuokraamo Varaporo sekä vielä pellolaisen Riitta Peltosen vaatekauppa.

- img_8996.jpg

Pizzeria Eväskori, Wanhat tavarat ja loppu.

Pullapuodin jälkeen rakennukseen iski silmänsä kylälle lokakuussa 1989 tullut Helena Mattila. Helena teetti rakennukseen uuden vanhan ulkokuoren ja aloitti siinä 31.12.1992 Pizzeria Eväskorin. Helena paistoi pizzoja 30.9.2005 saakka vaihtaen vuosiksi 2007-2008 toimintansa uuteen Yögrilli-kioskiin. Helena palasi vielä keväiksi 2009 ja 2010 vanhaan Eväkoriin myyden siinä Wanhaa tavaraa. Helenan jälkeen rakennus on ollut tyhjä ja ränsistyy kylän paraatipaikalla. Rakennuksessa on asbestilevyjä, joten sen purkaminen ei ole ihan yksinkertainen työ. Rakennus purettiin kesällä 2013 ilman lupakäsittelyä.

Pizzeria Eväskori heräsi henkiin uudessa rakennuksessa ja uusin yrittäjävoimin.

- hotellikeskus-yllaskaltio.jpg

Hotelli Ylläskaltion harjannostajaiset 2.12.1989.

(Pohjolan Sanomat/arkistokuva)

- kuva-15.jpg

Äkäslompolon lääkärikeskuksen rakennus 5.2.1987

(Lapin Kansa/arkistokuva)

- img_2830.jpg

Äkäslompolon koulu

- img_1978.jpg

Koulu kesällä 2010

- akashotellifototrancken.jpg

Äkäshotelli 1970-luvulla

- img_0902.jpg

 

 

- img_2681.jpg

Talvella kappeli on suosittu hiljentymis- ja esiintymispaikka.

- img_1779.jpg

Kappeli kesäasussa

====================

Seuraavana Jounin kaupan rakennuksia

- img_6643k.jpg

Taustalla rakennetaan Jouni Kaulasen taloa talvella 1948-49. Keväällä 1950 taloon avattiin kylän ensimmäinen kauppa ja Tallbergin suoksihuolto. Etualalla naapuri Jaako Gardin tuo porolla kotiinsa polttopuita.

- jouninkauppa.jpg

Jounin kauppa keväällä 1957. Etualalla Pobeda ja muita ajan automerkkejä. Seuraavat kaupan kuvat kertovat omasta puolestaan kylän kehityksestä.

- 001-copy.jpg

Jounin kauppa ehkä vuonna 1955. Isosta kuvasta näkee, että talon katon oikeasta päädystä lähtee pitkä antenni radion kuuntelua varten. Vaalea auto etualalla on Austin A 40, ehkä kaksiovinen malli Devon kutsumanimeltään Puukenkä-Austin tai Mäystin. Olisiko Väinö Viherkarin taksi?

 

- niskakoski-41.jpg

Jounin kaupan vanhin rakennus. Kuvassa ei ole vuotta eli miltä vuodelta kuva on? Pihalla oleva tukkuliike Eino Aho Oy:n kuorma-auto on kaikille Tornionlaakson asukkaille tuttu. Tässä se on tuonut kylälle lastin heinäpaaleja. Pienten peltojen vuoksi karjan ruoka oli keväisin vähissä ja heinää jouduttiin ostamaan etelämpää Suomea.

- img_8805.jpg

Jounin vanha kauppa talvimaisemassa. Kaupan seinässä olevassa Sisu-kyltissä näyttää lukevan "joni ulanen" eikä Jouni Kaulanen. Mikä tarina tähän liittyy? Ovatko kylän pojat auttaneet kirjainten rapautumista vai?

- img_8830.jpg

Jounin seuraava kaupparakennus vuonna 1981.

- picture-038-v-14.5.2004-k.jpg

Jounin Kauppa 14.5.2004. Terassi odottelee jo kesävieraita.

- img_0931.jpg

Tästä Jounin uudesta kauppakeskuksesta löytyy monenlaista palvelua. Taustalla pilkottaa uusi K-market Jounin kauppa. (Kuva 16.6.2010.)

 

- img_9157.jpg

Jounin kauppa toukokuussa 2011. Tilaa ja valikoimaa löytyy.