Matkantekoa Äkäslompoloon ja Lompolossa

 

Vielä 1800-luvun alussa Lapissa ei ollut yhtään oikeaa maantietä. Länsi-Lapin ensimmäinen maantie rakennettiin Torniosta Ylitornion Alkkulaan vuonna 1829. Vasta vuonna 1893 sitä jatkettiin Muonioon asti, jolloin Äkäsjokisuullekin voitiin päästä autolla. Valtio hoiti vuonna 1933 Väylänvarrentietäkin vain Kolariin asti ja siitä Muonioon ja pohjoisemmaksi sai mennä tielautakuntien ylläpitämiä teitä pitkin. Siellä ei kulkua tasoittavaa tiehöylää nähty.Talviteillä 200 km matka linja-autolla saattoi kestää 9 tuntia.

Rata Kolariin valmistui 1966 ja sitä ennen päätepysäkki oli Kaulirannalla, jonne rata oli saatu 1928. Nykyään nimi kirjoitetaan virallisesti muodossa Kaulinranta. Matkustajaliikenne Kolariin alkoi 1986. Finnairin lennot Kittilään alkoivat 1983 ja sieltä pääsi helposti Ylläkselle.

Lappiin ja Äkäslompoloon tultiin yleensä junalla Kaulirantaan ja siitä jatkettiin matkaa linja-autoilla. Loppumatka 27 km Äkäsjokisuulta Äkäslompoloon piti hiihtää tai tulla poron tai hevosen kyydissä. Autoilla kuljettavaa 26 km pitkää talvitietä Äkäslompoloon alettiin tehdä syksyllä 1952 ja se avattiin tiistaina 1.4.1953. Silloin kylään tuotiin ensimmäistä kertaa turisteja kahdella linja-autolla ja henkilöautojakin kävi parisenkymmentä. Varsinainen ympärivuotinen maantie saatiin vasta 1950-luvun lopulla.

Nykyään Äkäslompoloon pääsee etelästä junalla tai lentokoneella. Molemmista on aina kuljetus Äkäslompoloon.

 

- img_0498.jpg

Äkäslompolon historian ensimmäinen auto nähtiin kylällä vuonna 1933.  Rekisterin T 485 KOE auto on Ford-merkkinen (katso kaksi kuvaa eteenpäin!). Ylimetsänhoitaja Torsten Rancken (1889-1981) oli kavereineen ajanut autolla Helsingistä saakka ja päätti tulla kylälle asti. Ford oli kahden auto ja kolmantena matkustajana ollut Torsten istui koko 1000 km matkan avoimessa takatilassa. Kesästä huolimatta siellä tarvitsi päälle lammasturkin ja muutakin vankkaa vaatetusta. Torsten lähetti matkalla kotiin Aavasaksalta 11.7.1933 päivätyn postikortin. Äkäslompoloon ei silloin ollut kuin huono kärrytie ja Tapohauvan kohdalla auto upposi jälleen pahemman kerran.  Kuten kuvasta näkyy, niin kankivaihteella eteneminen tapahtuu. Auton hevosvoimat eivät riittäneet näin huonolla. Kylälle kuitenkin päästiin ja varmaan autoa ihmeteltiin joukolla. Seuraava auto tulikin kylälle sitten vasta 1948.

- niskakoski-38.jpg

Matkalla Äkäslompolosta takaisin Äkäsjokisuulle v. 1933 autoon hankittiin ulkopuolisia hevosvoimia. Auto on juuttunut Kuopan ja Äkäslompolon välille Karittaojan rapakkoon. Usko Friman Kuopalta on haettu Poju-hevosineen avuksi. Poju oli alunperin Kalle Frimanin hevonen, jonka Usko huusi itselleen perikunnalta. Tatu Frimanilla on ruunan valjaat vieläkin tallessa (v. 2011). Tatu Friman joutui myös useasti auttamaan hevosella samaan rapakkoon jääneitä autoja. Huomaa matkatavaroiden kiinnityspaikka auton astinlaudalla.

 

- img_9272.jpg

Helsingin kaupunginmuseon 100-vuotisjuhlissa 15.5.2011 oli esillä samanlainen Ford Sport coupe. Ikkunassa olleiden tietojen mukaan tässä vuoden 1928 A-mallissa oli 3,3 litran moottori, 4 sylinteriä ja hulppeat 40 hv. Tämän tyyppisiä autoja säilyi maailmansodan jälkeen umpiautoja enemmän, koska niistä ei ollut sotakäyttöön.

- img_0037.jpg

ässä Torsten Ranckenin maaliskuussa 1937 ottamassa kuvassa matkalaiset jäävät pois Ylitorniolla, joka on parikymmentä kilometriä Kaulirantaa etelämpänä. Huomaa ajoneuvon (Hudson?) varustus lumessa kulkua varten. Kulkupeliä kutsuttiin lumikiitäjäksi ja se pystyi kulkemaan auraamattomilla teillä. Silloin ei aura-autoja ollut joka paikassa eikä joka päivä. Taustalla näkyvä Ylitornion asemarakennus on siirretty Kittilään ja muutettu asunnoksi.

- img_9777.jpg

Talvisaikaan auraamattomilla teillä ja tiettömillä taipaleilla kuljettiin tällaisella lumikiitäjällä. Äänekäs moottori pyöritti potkuria, joka työnsi laitetta eteenpäin.

- kyydin-vaihto.jpg

Linja-autot ja lomamatkustajat olivat nähtävyyksiä, joita tultiin katsomaan. Linja-autoja on pysähtynyt "Turtolaan" (nyk. Pelloon) 1937 "kyydin vaihtoon". Etummaisen auton kohdalla näyttää olevan menossa myös lumiketjujen laitto. Tämä ja linja-autojen lumiset renkaat kielivät keväisestä lumimyräkästä. Kuvan vene lienee seilannut linja-auton katolla tai kuorma-auton lavalla Pellon kylään ja odottelee nyt hakijaansa.
Pellosta kotoisin oleva ystäväni Timo Eeronheimo on syksyn 2016 aikana ollut yhteydessä pellolaiseen Jaakko Skyttää, joka on paikkakunnalla tunnettu kotiseutumies ja vanhojen kotiseutuun liiittyvien valokuvien kerääjä. Hänen kauttaan on viimein saatu 100%:n varmuus kuvauspaikasta. Kuva on otettu hiihtäjä Eero Mäntyrannan patsaan kohdalta, mutta valtatien 21 itäpuolelta Jolmanputaan etelärannalta. Kuvaussuunta on kaakkoon rautatien suuntaan ja kuvassa näkyvä vesistö on pitkulainen Tornionjokeen laskeva Jolmanpudas.
Valokuvassa autot ovat pysähtyneet tarkalleen ottaen Jolmanputaan etelärannalle nykyisen kauppatien ja kunnantien risteykseen. Kulkusuunnasta päätellen autot ovat matkalla Äkäslompoloon. Kyseisen risteyksen tuntumassa on sijainnut tuolloin peräpohjolaistyylinen Eeron suvun talo navetta muine talousrakennuksineen. Kaikki rakennukset on poltettu saksalaisten toimesta Lapin sodan yhteydessä syksyllä -44. Eeron talo kahden "valtatien" risteyksessä on ollut sopiva paikka myös kylän postitoimistolle ja apteekille. Tämä seikka selittää myös veneen sijainnin keskellä kylää.Veneen vieressä oleva tolppa lienee kilometritolppa, jota on varmaan hyödynnetty silloisten kulkuvälineiden, kuten hevosten ja porojen kiinnityksessä.
Jälkimmäisen auton takana näkyvät rakennukset olivat avainasemassa kuvan paikallistamisessa. Kuvassa näkyy nahkurimestari Ernst Välimaan taloja ja verstas, jotka nekin poltettiin Lapin sodassa. Rannimmaisen rakennuksen harjan kohdalla näkyvä vaarannyppylä on Jaakko Skytän mukaan Koutuskairassa sijaiseva Iso-Apina- niminen vaara, jonka korkeus on Metsähallituksen retkikartan mukaan merenpinnasta laskettuna 299 m (vrt. Ylitornion Aavasaksa 253 m).

- img_0047.jpg

Kuka tunnistaa tämän matkalla Äkäslompoloon otetun kuvan paikan? Pellikan talo Kolarista?

- img_0035.jpg

Hevonen oli 1930-luvun yleinen kulkuväline. Sillä haettiin turistit linja-autojen reittien varrelta Äkäslompoloon. Tässä kuvassa Veera Maria Palomaa syöttää Pruuni-hevosta Kukaslompolossa. Kuva Torsten Rancken (maalisk. 1939).

- img_9863.jpg

Äkäslompolon tie kulki tämän sillan ja Kuopan talon pihan kautta 1950-luvulle asti. Autojen pyöriä varten sillalle on asetettu ajolankut. Oikealla Impi Friman onkii Kuerlinkan sillalla.

- img_2473.jpg

Metsätie Kuopalta Äkäslompoloon kulki yli Kuerjoen. Tulvien ja uittotöiden vuoksi kävelysilta rakennettiin Kuerlinkkojen kallioiden päälle. Silta oli talottomassa paikassa ja nuoret parit kävivät ihailemassa Kuerlinkkoja tältä Lemmensillalta.

- img_2511.jpg

Kärrytie Kuopan ja Äkäslompolon välillä oli kylän ihmisten vastuulla. Tässä talkooväkeä tietä kunnostamassa. Vasemmalla seisoo Jouni Kaulanen, etualalla istuva vaaleapuseroinen on Kauko Kyrö ja oikealla hattupäinen kahvinjuoja on Hille Kaulanen. Taustalla puuta vasten ruutupaitainen Hannu Kaulanen ja kolams oikealta Tatu Friman (1952).

 

- turvavyot-kiinni.jpg

  

Tässä ollaan räntäsateessa palaamassa Äkäslompolosta Äkäsjokisuulle 29.3.1950. Tämän päivän turvallisuusinsinöörejä kuva varmaan hirvittää.

- lastaus.jpg

Maaliskuu 1951. Usein matkatavarat ja sukset pakattiin katolle, koska linja-autoissa ei ollut kovin paljon tavaratilaa. 

Kuvassa suksia siirretään linja-auton katolta rekiperävaunun katolle Äkäsjokisuulla. Huomaa oikealla oleva kumitelaketjutraktorin ("larvtraktor") tai kuorma-auton vetämä rekiperävaunu. Tätä yhdistelmää kutsuttiin halstrakiksi ja Ranckenin mukaan "rokotiiliksi". Huonon tien aikaan sitä veti telaketjutraktori ja hyvän talvitien aikaan siihen voitiin vetäjäksi panna autokin. Laitteella pääsi vain Hannukaiseen, koska vetopeli ei jaksanut nousta ylös jyrkempiä mäkiä.

Usein Äkäsjokisuulta jouduttiin hiihtämään Äkäslompoloon 28 km varusteiden kanssa. Koska linja-auto oli Äkäsjokisuulla vasta klo 23 maissa, niin yön pakkasessa tai tuiskussa matka ei ollut herkkua. Usein matkalaiset yöpyivät välillä olleissa taloissa. Ulko-ovet olivat aina lukitsematta ja aamulla talonväki saattoi todeta kymmenien matkalaisten nukkuvan vieri vieressä tuvan lattialla.

- tyontakaa.jpg

Mäkipaikoissa matkustajat saivat työntää ja auttaa yhdistelmää pääsemaan mäen päälle. Vasemmalla on jossain roolissa sotilaspukuinen henkilö. Sodan jälkeen sotilasvaatteita käytettiin pitkään normaaleina vaatteina. Kuvan paikkaa ei tiedetä, mutta Äkäslompolo-Äkäsjokisuun väliltä se on (1951).

- img_0005.jpg

Koska Äkäslompoloon ei ollut 1950 vielä kunnollista tietä, niin tavarat ja ihmiset siirrettiin linja-autosta kuorma-autoon. Kuorma-auto pääsi kylälle asti. Kuvassa TUL:n joukkue saapumassa 1950 vuoden marraskuussa ensi lumen leirille.

- img_9825.jpg

 Näkymä Rovaniemeltä ennen sotia.Tärkeillä asioilla tai ostoksilla käytiin Torniossa tai Rovaniemellä.

- 1057-2p.jpg

Lähes kaikki Äkäslompoloon ja Länsi-Lappiin tulleet matkailijat ja kuvaajat kävivät Aavasaksan vaaran päällä. Tässä U. A. Saarinen on osunut vuoden 1951 juhannusjuhlille. Aavasaksan juhannusjuhlat keräsivät väkeä koko Torniolaaksosta. Monet äkäslompololaiset muistelevat juhannusretkiään Aavasaksalle. Tulipa  etelästä erityisiä juhannusjunia tuoden ihmisiä Aavasaksalle juhannuksen viettoon. Ajan tavan mukaan mitään alkoholin myyntiä tai anniskelua ei ollut Torniota lähempänä (75 km), mutta juhannusjuomaa oli vaaralla riittävästi ja joskus ylikin.

 

- 1059-1p.jpg

Tässä ihaillaan Aavasaksalta pohjoiseen avautuvaa maisemaa. Taustalla idässä Tengeliöjoki, joka laskee Torniojokeen Aavasaksan vaaran kiertäen.

 

- 1057-1p.jpg

Aavasaksan juhannus tarjosi nuorisolle tilaisuuden tavata toisiaan ja monet liitot ovat saaneet alkunsa näistä romanttisista keskiyön auringon maisemista.

- 1056-1p.jpg

Aavasaksan vaaralta v. 1951 otetussa kuvassa takarivissä oikealla on tunnettu ylitorniolainen kauppias Pentti Yliniemi. Hänen vieressään kuvan keskellä on Pentin veli Kalevi Yliniemi Kaulirannalta. Edessä vasemmalla on ylitorniolainen kukkakauppias ja Pentin täti Hanna Säippä. Hannan vieressä Elma Kallio Kaulirannalta.

- niskakoski-33.jpg

Riihen talon turistit odottavat auton lähtöä (1954). Lapsia tilanne kiinnostaa. Kolmikko selin edessä on Reijo Viuhkola, Aimo Gardin ja Reino Gardin. Aikuisten luo on menossa Orvokki Viuhkola.

 

- niskakoski-32.jpg

Kolarin kirkonkylällä odotetaan seuraavaa kyytiä (3.5.1955)

 

- img_2741.jpg

Kukaslompolon Palomaalle tulossa oleva turistipoika odottelee suksineen Äkäsjokisuulla kyytiä Äkäslompoloon. Ensin turistit haettiin hevosella ja sitten kuorma-autoilla kylälle. Joskus 1950-luvun loppupuolella Pohjolan Liikenne ajoi useamman kerran päivässä väliä Äkäsjoensuu-Äkäslompolo kuljettaen turisteja.

 

- - img_7126.jpg

Myös viimeinen matka tehtiin hevosella kylissä, joissa ei ollut autotietä. Tässä Äkäslompolon Kentän talon edessä suruväki valmistautuu maaliskuussa 1956 saattamaan Hannes Äkäslompoloa Kolarin hautuumaalle. 

- img_8752.jpg

Sodan jälkeisen tuontisäännöstelyn helpotettua voitiin jonottamalla saada lupa ostaa länsiauto. Kuplavolkkari oli luotettavana menopelinä suosittu. Tässä Tammitievan vieraat pakkaamassa lomavarusteita ja tuliaisia kattotelineelle. Kuplan moottori oli takana ja tavaratila oli edessä ja kovin pieni.

- taksi.jpg

Kylän ensimmäinen taksi oli Keski-Kaulasen vävyn Antti Kurun Pobeda (1950-luvun loppupuoli).

Uuttu-Kalle ajoi talvella mopolla Kotamajalle, jonka kahviota he pitivät yhdessä Kirstin kanssa. Koska oikeaa tietä ei ollut, pantiin jalkoihin kekseliäästi tällaiset minisukset pystyssä pysymiseksi.

- img_2771.jpg

-

- img_2837.jpg

Latuverkkoja ja taukopaikkoja huollettiin moottorikelkoilla. Etualalla olevaa kelkkaa ajaa Ahti Tolonen ja kyydissä istuu Tauno Kangosjärvi.

Tästä sivun alkuun