Stena

Gunnar Stenfors eli Stena on Äkäslompolon matkailun uranuurtaja. Hän oli järjestämässä ensimmäisiä hiihtokursseja Äkäslompoloon, ilmoitteli etelän lehdissä matkoista ja kävi puhumassa matkailumahdollisuuksista Helsingin seudulla ja mm. Oulussa. Hän opetti kyläläisille matkailijoiden tarvitsemia palveluita.  Stenfors organisoi yhdessä tuntemiensa naisten kanssa kylän emännille kursseja majoituksesta, ruuan laitosta ja siisteydestä. Kyläläiset olivat tästä Stenforsille hyvin kiitollisia ja ostivat tälle kuvassa olevan Lapin asun.

Ennen Äkäslompoloa Stenfors tutki muita mahdollisia laskettelupaikkoja. Tässä hän on katsastamassa Kolin maisemia 1930-luvulla. Gunnar Stenfors (s.1903) oli Suomen ensimmäinen ammattimainen hiihdonopettaja. Hän innostui hiihdosta ja retkeilystä jo 1920-luvun alussa ja teki tovereineen pitkän matkan Lappiin vuonna 1923. Vuonna 1934 Stenfors pääsi hiihtokurssille Ruotsin tuntureille. Ruotsalaisten kursseilla hän pätevöityi ammattitaitoiseksi hiihdonopettajaksi ja ja tunturioppaaksi. Suomessa Stenfors opetti muun muassa FSS:n (Finlands Svenska Skidförbund) ensimmäisillä tunturihiihtokursseilla Levillä vuonna 1936 ja hieman myöhemmin Kolilla vuonna 1937 ja Pallaksella vuonna 1938.

Stenfors kilpaili ahkerasti ja helmikuussa 1939 hän osallistui kahden muun suomalaisen kanssa alppilajien MM-kisoihin Puolan Zakopanessa. Stenfors oli syöksylaskussa  sijalla 34. Toiset eli Kalervo Kaplas, joka ei kuitenkaan osallistunut itse kilpailuihin vaikka hänet oli kyllä nimetty joukkueeseen ja Karl A Ebb, joka ei saanut tulosta. Parempaa menestystä ei tullut, koska harjoittelurinteet Suomessa olivat pikku mäkiä MM-rinteisiin verrattuna.

Kittilän Levin alueen Kätkätunturilla sai tällaista harjoitusmenoa.

Tosi mielenkiintoinen kuva Talvisodan jälkeen 31.3.1940. Stena oli liittynyt vapaaehtoisena talvisodassa Svenska Frivilligkåreniin 3.1.1940
Stena (kersantti) ja ruotsalaiset ylikersantti Sture af Enestam, kersantit G.A. af Enestam, Tore Enochsen ja vapaaehtoinen B. Hanes saivat luvan 30.4.1940 kokeilla koiravaljakon toimivuutta tuntureissa välillä Kolari - Hetta. Matka kulki silloin Äkäslompolon kautta, josta kuva on Riihentalon edestä. Kokeiluun oli 14 päivän lupa. Ruotsalaisia vapaaehtoisia osallistui talvisodan loppuvaiheissa yhteensä 8680 miestä toimien Lapin rintamalla ja yhteistyö näkyy jatkuneen vielä sodan jälkeenkin.

Stenfors kävi jo kesällä sopimassa seuraavan sesongin palveluista ja ohjeisti taloja niiden hoitamisessa. Tässä Riihen talon emäntä Amanda juottaa vasikkaa pihalla. Amandan lapsenlapset Maila ja Martta istuvat katsomassa ja heidän vasemmalla puolella naapurin Leena Äkäslompolo. (kesällä 1946).

Stenforsin oma maja Stena valmistui 1947. Tätä Fjällstugan nimellä aluksi kutsuttua majaa käytettiin sen jälkeen pääasiallisena majoitustilana.

- img_5176.jpg

Stenan majan portailla 1948. Vasemmalla majaa hoitaneet Vertti ja Anja Kurkkio, ??, Sigurd Äkäslompolo.

Vuoden 1949 yksi ryhmä on kokoontunut Stenan majan pihamaalle valmiina hiihtämään tunturin päälle.

Gunnar Stenfors 1940-luvun loppupuolella.

Schaumanin piirtämä Äkäslompolon kartta vuodelta 1947. Alkuperäinen on Tobi Stenforsin hallussa.

Stenfors kuvasi Karhu-Kustin vanhan talonpaikan 1950-luvulla.

Kolarin kunta myös ymmärsi Stenforsin tekemän työn merkityksen ja jossain illanvietossa luovutti tälle oheisen arvonimitunnustuksen v. 1953.

Gunnar Stenfors ymmärsi, että pelkkä kevätkausi ei elättäisi Äkäslompolon kylää. Siksi hän jo varhain aloitti myös kesämatkailun kuten tämä 1955 vuoden mainos kertoo.

Oululainen sanomalehti Kaleva kirjoitti v. 1955 Stenforsin matkailuluennosta.

-

Samassa sanomalehdessä oli myös uutinen Yllästunturille suunnitellusta hiihtohissistä. Hissi valmistuikin v. 1957. Se toimi vain muutaman vuoden ja meni rikki. Vasta vuonna 1968 kylään saatiin sähköt ja kunnon hissi.

Sportnytt-lehden artikkeli 25 vuoden hiihtokurssitoiminnasta.

Möyhölän tilan eli postin talon niittyä ja tuutteroita eli heinäseipäitä heinäkuussa 1973. Taustalla näkyy Kesänkitunturi. Matkailijat ottivat onneksi kuvia myös kylästä. Stenfors käytti kylästä ottamiaan värikuvia Äkäslompolo-esitelmiensä tukena.

Samaa Möyhölän rantaa heinäkuussa 1973. Veden takana on Kentän talo.

Kentän talon rantaniittyä syksyllä. Pystyssä seisovat riut ovat saurarakennelma, jolla ennen kuivattiin heinää.

Aapi Äkäslompolon rakentama Hotelli humina heinäkuussa 1974.

- img_8860.jpg

Stenan maja (1982). Majaa rakennettiin  1947-48.

- img_8868.jpg

Kesäkuussa 1982 kesäntulo oli tällainen. Yllästunturissa on vielä lunta ja Stenan majan edessä on sulamisvesiä.

Stenan maja marraskuussa 2011. Se on edelleen aktiivisesti majoituskäytössä.

Majan seinustalle on kerätty katkenneita suksien kärkiä. Koko joukko niitä on kertynyt vuosien varrella. Vanhan ajan puusukset katkesivat helposti muokkaamattomissa rinteissä.

Majan seinustalle on talletettu muistoja vuosien varrelta.

Stenan elämäntyötä lyhyesti. Hän kuoli 52 vuotiaana kanoottiretkellä Äkäsjoella kesäkuun 6. päivä vuonna 1955. Joko sairauskohtaus tai kylmän kevätveden aiheuttama hypotermia koitui miehen kohtaloksi.