Äkäslompolon historiaa ja sen sukujen tarinaa

Markku Kurkkio kirjoittaa historiikissä näin: "Kaartisen-Äkäslompolon suku tuli luultavasti Savosta Kärsämäelle vuonna 1589 nk. Rappasodan aikaan (1570-1595), jolloin pohjoisessa taisteltiin vienankarjalaisia vastaan. Vihollinen poltti ja hävitti Kaartisen talon ja väki muutti Tornionlaaksoon. Heikki/Henrik Kaartinen kirjoitettiin verolle vuonna 1596 Kaartisen kylän ensimmäisenä asukkaana Pellon maakirjakylään". Kaartinen eli Kardis sijaitsee nykyisen Ruotsin puolella jokea. Suku asusti Jarhoisissa ja Pajalassa samalla puolen Tornionjokea.

Vuonna 1748 Taneli Tanelinpoika muutti Äkäslompoloon ollen sen ensimmäinen vakioasukas. Taneli ja perhe saivat sukunimekseen Äkäslompolo asuinpaikan perusteella. Samuli Paulaharjun kirjassa Tanelia vielä kutsutaan nimellä Jarhoisten Taneli. Historiikissä Markku kertoo Äkäslompolon menneisyydestä, sen asukkaista ja kehityksestä merkittäväksi matkailukyläksi.

Lue tästä historiikki

 

Lue Kaulasten mielenkiintoinen sukutarina  Mukana myös suvun valokuvia

Kylän syntyä ja nykyaikaa ( vuosi 2012).

.

Tämä kaaviokuva on Markku Kurkkion ideoima ja se on painettu teokseen "Äkäslompolo, seitsemän tunturin kylä ajan virrassa" (Niskakoski-Taskinen).

Äkäslompolon ja Kaulasen lisäksi Äkäslompolon kylän vanhoihin sukuihin kuuluu myös Luosujärvi. Naimisiin menon perusteella tämä sukunimi vaihtui ensin Nilivaaraksi ja sitten Kangosjärveksi. Kylään kuuluu myös Kuopan alue, josta on levinnyt laaja suku, jonka kantavanhemmat ovat  Kilian Friman ja vaimo Hilda Maria Gardin (1856-1907). Heillä on 16 lasta  eli jälkeläisiä on runsaasti. Äkäslompolon sukuun Frimaneista kuluvat Lydia Matilda Äkäslompolon (1878-1933) ja Kaarlo Juho Frimanin jälkeläiset. 

Muutenkin Äkäslompolon ja Kaulasen suku on vallitseva kylän alueella. Kaulanen on kylän yleisin sukunimi ja Äkäslompoloita ei ole kuin kourallinen. Tämä johtuu paljolti siitä, että Äkäslompolon naiset ovat naimisiin mennessään menettäneet sukunimensä. Myös useilla Äkäslompolon miehillä oli vähän perillisiä.

Kuitenkin kun kurkistetaan kylän muiden sukunimien taakse, niin sieltä löytyvät usein nämä valtasuvut. Esimerrkejä: Kylän Ristimellat ovat äitilinjalta Äkäslompoloita (Maria Johanna Äkäslompolo 1865-1945). Qvistit ja Mäkitalot ovat Äkäslompolon sukuun kuuluvia. Kahden ison suvun molempiin osiin kuuluvat monet kylän Kaulasista, koska esiäiti on Fredrika Äkäslompolo (1886-1961 ja isä Tuure Kaulanen (1879-1945).

 Kylän Kurkkiot ovat äitilinjalta Kaulasia ja samaan linjaan kuuluu Vapa. Herman ja hänen poikansa Hillen jälkeläiset ovat Kaulasia. Evert Kaulasen jälkeläiset kuuluvat Kaulasiin ja äitilinjalta myös Komulainen ja Kallo. Edelleen Toloset ovat Kaulasten sukulinjaan kuuluvia. Virpi Pantsar ja lapset ovat Kaulasten sukua jne.