Kuvia sotilaista ja sota-ajasta
O
Itse Äkäslompolon kylästä Neuvostoliiton aloittamaa sotaa vastaan osallistui 29 miestä. Vanhojen talon nimien mukaan nämä Suomen puolustajat olivat:
Jakola= Einari Gardin (kaatui 4.3.1940), Jaako Gardin ja Pauli Gardin. Pauli ja Jaako vapautettiin 1.9.1943, kun huomattiin heidän olevan Ruotsin kansalaisia.
Kenttä= Aapo Äkäslompolo ja Johannes (Hannes) Äkäslompolo
Keski-Kaulanen= Jouni Kaulanen, Markus (Markku) Kaulanen ja Martti Kaulanen (haavoittui 14.12.1939, 10.3.1940 ja 9.11.1941)
Konikumpu= Pauli Äkäslompolo (kaatui 8.9.1941), vävy Erkki Juho Mäkitalo (henkilötäydennyskeskus, haavoittui kranaatista käteen 1944)
Kurula = Väinö Kivijärvi (kaatui 9.7.1944)
Lehto = isä Hille Kaulanen ja pojat Heino Kaulanen ja Toivo Kaulanen sekä vävy Vertti Kurkkio
Möyhölä =Antti Äkäslompolo ja Heimo Äkäslompolo
Nilivaara = Eelis Vilhelm Kangosjärvi (haavoittui 13.12.1939), Einari Henrik Kangosjärvi, Kaarle (Kalle) Kustaa Kangosjärvi (haavoittui 8.2.1940) ja Tuure Aukusti Kangosjärvi
Riihi = Armas Friman (kaatui 19.12.1939), Lauri Ristimella
Ristimella = Ilmo Ristimella (haavoittui 22.8.1941 ja 12.11.1942), Oiva Ristimella, Pontus Ristimella (haavoittui 17.8.1941) ja Osvald (Valtti) Ristimella
Tano = Kauno Äkäslompolo (kuoli kenttäsairaalassa 13.11.1943)
Lisäksi Äkäslompoloon kuuluvista Kuopalta, Hannukaisesta ja Luosusta:
Hannukainen/Kuoppa/Äkäsjoki: Einari Emanuel Friman (haavoittui 4.1.1940 ja 9.11.1941), Eino Alvari Friman (kaatui 16.3.1944), Juhani Olavi Friman (kaatui/katosi taistelussa 24.6.1944), Lauri Kustaa Friman (haavoittui 22.6.1944), Osmo Sigvart Friman/Raittimo (haavoittui 2.2.1940), Svante Alarik Friman (haavoittui ja jäi sotavangiksi 14.12.1939), Usko Friman, Väinö Lennard (Lenna) Friman, Usko Ferdinand Komulainen, Väinö Johannes Leppälä (savotalta), Johan Ernst Utterström ja Yrjö Arvid Utterström.
Luosu: Aarne Johannes Kihlanki, Eeli Johannes Kihlanki (kaatui 12.7.1944), Eino Jalmari Lompolojärvi, Kaarle Kustaa Lompolojärvi, Lenna Johannes Lompolojärvi (haavoittui 7.8.1944), Osmo Jalo Lompolojärvi, Veikko Samuel Lompolojärvi, Reino Jalmari Äkäslompolo (haavoittui 15.2.1940 ja kuoli sotasairaalassa 21.2.1940)
|
|
 |
Vasemmalla Einari Gardin ja oikealla veli Jaako Gardin. Einari kaatui 4.3.1940 eikä hänestä jäänyt muuta kuin tämä lapsuuden kuva.
Pauli Gardin sylissään poikansa Aimo. Paulin pojat Aimo, Timo ja Kullervo Gardin asuvat edelleen Äkäslompolossa.
Keskellä istuu Kentän Hannes Äkäslompolo jaoikealla on hänen veljensä Aapi. Vas. Heino Kaulanen.Kuva on todennäköisesti otettu kesällä 1941 ennen rintamalle menoa joko Oulussa tai Kemissä. |
 |
-
Varsinkin Talvisota 30.11.1939-13.3.1940 muistetaan lumipukuisista sotilaista. Jatkosodan 25.6.1941-19.9.1944 kolmena talvena lumipuvut olivat edelleen käytössä. Kuvassa Hannes Äkäslompolo. |
 |
-
 |
 |
Vasemmalla Jouni Kaulanen ja oikealla hänen veljensä Markku. Molemmat pojat rakensivat talonsa kotitilan maille Äkäslompoloon. Jounista tuli kylän kauppias.
Martti Kaulanen haavoittui vaikeasti heti talvisodan alussa.Toivuttuaan tästä hän haavoittui vielä kaksi eri kertaa. |
|
-
Oikealla Pauli Äkäslompolo ja vasemmalla Kauno Äkäslompolo, jotka molemmat olivat perheensä ainoita poikia. Poikien isoisät ovat veljeksiä. Kumpikaan pojista ei palannut sodasta elävänä. Pauli kaatui 8.9.1941 ja Kauno kuoli kenttäsairaalassa 13.11.1943. |
 |
-
|
|
 |
Äkäslompolon Kurulassa asunut Väinö Kivijärvi (1907-1944) kaatui ja katosi tykistökeskitykseen Äyräpään taistelussa 1944.
Äyräpään puolustuksen pettäminen Äyräpään-Vuosalmen kohdalla olisi antanut puna-armeijalle melko vapaan etenemistien Antreaan ja aina Imatralle saakka, suomalaisten selustaan.
Massiivisten tulivalmistelujen jälkeen venäläiset ylittivät Vuoksen 9.7.1944. Väinö kaatui 9.7. tässä taistelussa torjuessaan venäläisten suurhyökkäystä. Venäläisten hyökkäyksen eteneminen ei onnistunut täällä kauemmas. Suomalaisten puolustus piti Vuosalmella, jonne se oli ryhmittynyt Adolf Ehrnroothin johdolla. Taistelut hiljenivät heinäkuun puolivälissä ja Suomen itsenäisyys saatiin pelastettua.
Äkäslompololainen Eeli Kihlanki kaatui tässä Vuosalmen taistelussa 12.7.1944
-
Hille Kaulanen oli vanhin sotaan kutsuttu Äkäslompolon mies. Rintamalla oli myös hänen kaksi poikaansa Heino ja Toivo sekä vävy Vertti Kurkkio. |
 |
-
 |
|
Veljekset Heino ja Toivo Kaulanen. Heino oli johtajatyyppiä ja sai alikersantit natsat. Toivo on kirjoittanut omasta sotareissustaan muistelmat kirjaseen "Lehon torpan tarinoita".
 |
 |
|
Heino Kaulanen rintamalla. Kuva on Kittilän Torvisen poikien sota-albumista. |
Aatos Kaulanen nuorena poikana sotaväessä. |
-
 |
 |
Hillen vävy Vertti Kurkkio. Vertti palveli tykistössä ja oli välillä tykkejä vetäneiden hevosten ratsailla. Sodan jälkeen Vertti esitteli armeijassa opittuja hevostaitoja Riihellä. Hän ratsasti vauhdilla pihalle ja hyppäsi hevosen pään yli maahan. Ihmiset ryntäsivät ulos luullen Vertin pudonneen. Hevoskuva on Sallan Märkäjärveltä.
Vertin tykkien putket osoittavat itään kohti vihollista.
Vertti Kurkkiolla oli koko sodan ajan kaverina "Raappana". Tässä kaverukset poseeraavat tykkinsä luona.
-
 |
 |
Möyhölän veljekset Antti ja Heimo Äkäslompolo.
| Eeliksen kuva puuttuu |  |
Nilivaaran veljekset Eelis ja Einari Kangosjärvi. Molemmat palasivat sodasta Äkäslompoloon perustaen monilapsiset perheet.
Eelis Kangosjärvi rintamalla toinen vasemmalta laukki-hevosensa kanssa.
Eelis Kangosjärvi otti matkamuistoksi kortin Äänislinnasta.
Neuvostoliitto vei Petsamon ja muistoksi jäi tämä Eelis Kangosjärven tallettama kuva Petsamon hotellista.
-
| KK |  |
Oikealla Nilivaaran Tuure Kangosjärvi. Puuttuu vielä neljännen veljen eli Kalle Kangosjärven kuva.
 |
 |
Sotilaskuvassa vas. Armas Friman ja hänen vierellään Martti Kaulanen. Armas kaatui heti talvisodan alussa 19.12.1939 ja häneltä jäi oikean kuvan perhe. Äiti Linda ja neljä pientä lasta surukuvassa. Netin kuva on saatu nuorimmalta orvolta eli Mailalta.
 |
 |
Vasemmalla on Lauri Ristimella, joka vietti osan lapsuuttaan Riihellä ja nuorena teki töitä eri taloissa Äkäslompolossa. Oikeanpuoleisen kuvan oikealla on Ilmo Ristimella. Pojat eivät ole läheistä sukua.
Jatkosodan alussa sodanjohdolla oli mieletön kiire hyökätä ja saada takaisin Neuvostoliiton valtaamat alueet. Nämä taistelut toteutettiin usein huonosti valmistellusti ja kehnosti toteutetusti. Tornionlaakson hautausmaat todistavat kuinka tuhoisia nämä Kelsinkäisen maisemat Sallan rintamalla olivat. Äkäslompolosta Jouni Kaulanen, Pontus Ristimella, Kauno Äkäslompolo ja Pauli Äkäslompolo olivat alueen kärkiryhmässä. Kauno haavoittui 11.7., Pontus haavoittui vaikeasti 27.8. ja Pauli kaatui 8.9.1941.
Ristimellan veljeksistä sotaan osallistuivat Ilmo ja kolme hänen veljeään. Kuvassa perhe isänsä Iiskon hautajaisissa 1938.
-
Tyypillinen ryhmäkuva sota-ajan albumeista (Kauno Herman Äkäslompolo). Jatkosodassa oli aikaa ottaa porukasta kuvia muistoksi
Harvinainen yhteiskuva Äkäslompolon sotapojista. Takarivi vas. Pauli Äkäslompolo, Heino Kaulanen ja Kauno Äkäslompolo. Edessä Markku Kaulanen, Hannes Äkäslompolo ja Jouni Kaulanen.
.
|
Vasemmalla asevelvolliset Yrjö Arvid Utterström ja oikealla Svante Friman. Pojat ovat syntyneet 1905. Arvid oli talvisodassa pikakiväärimies ja heidän ryhmässään ollut savotasta tuttu ylpeä metsänhoitaja maastoutui kovalla tohinalla. Arvid totesi rauhallisesti, että "kyllä meän häätyy tähän ruveta tottumhaan." Talvisodassa Svante haavoittui pahoin Savukoskella 14.12.1939 ja joutui vangiksi. Svante oli Venäjällä Uralin Sverdlovskissa sotavankeudessa. Päästyään takaisin Suomeen hän ei puhunut mitään vankeusajastaan. Arvattavasti se ei ollut mikään huvimatka. Välirauhan aikana Svante palasi ja osallistui vielä jatkosotaan.
|
|
-
Eino Friman kaatui 16.3.1944 |
 |
Vasemmalla Luosusta Eeli Johannes Kihlanki, joka haavoittui Vuosalmella ja kuoli sotasairaalassa 12.7.1944. Oikealla Arvo Frimanin poika Lauri Friman, joka haavoittui 22.6.1944. Laurin poika Unto asuu Hannukaisessa ja on sähkömies (v. 2010).
Sotahommissa oli mukana taitavia miehiä ja hetkessä he rakensivat itselleen kämpän. Oven vieressä kivääriteline, jossa aseita säilytettiin miesten ollessa sisällä (v. 1941).
Rintamarakennelmia
Tämän tahkoamiskuvan sodassa vuonna 1943 kuollut Kauno Herman Äkäslompolo on tallettanut albumiinsa. Varusmiespalvelun ja sodan vuoksi metsäkylien pojat saivat kiertää muutakin kuin tahkoa.
Sotahommissa jouduttiin yleensä kävelemään, mutta joskus päästettiin komeasti Volvon kyytiin.
Frimannin Mikko-hevonen on kahden sodan veteraani. Mikko osallistui talvisotaan ja tuli sieltä hengissä takaisin. Reki ja valjaat olivat menneet, joten Mikko ajettiin pelkillä suksilla kotiin. Jatkosotaan Kuopalta tuli taas lähettää hevonen ja jälleen Mikko laitettiin sotatielle naapurin hevosen sijaan. Lauri Ristimella, joka oli paljon tehnyt Kuopalla töitä, vei Mikon kun itsekin meni sotaan. Kun Lauri sodan jälkeen tuli Kemiin, niin odotellessaan jatkokyytiä hän meni katsomaan asemalla olevia hevosia. Siellä oli Mikkokin, joka hörisi Laurille kuten ystäville tehdään.
Kylän väki tahtoi olla sotilaille ystävällinen. Tässä Tanon talon edessä otetussa kuvassa Heino Kaulanen saa lähtöryypyt. Heinon vasemmalla puolen on Kauno Äkäslompolo ja oikealla Antti Äkäslompolo. Tarjoajan Lauri Frimanin oikealla puolen on Lauri Ristimella ja tämän vieressä Teukko Äkäslompolo. Ovella Lilja Heikkinen ja ikkunasta katsovat Ilta Äkäslompolo ja Helvi Kaulanen.
-
Martti Kaulanen, Tuure Äkäslompolo ja Hannes Kurtakko yhteispotretissa.
| Veera Palomaan/Kangosjärven albumissa on tämä tuntematon komea sotilas. Kuva on otettu Rovaniemellä eli tunnistaako joku hänet? |  |
-
| Tämä ratsuväen sotilas on myös Veera Palomaan albumista. Epäilin, että hän olisi ollut Wava von Essenin sodassa kaatunut veli, mutta omaisten mukaan näin ei ole. Tunnistatko? |  |
-
Kun miehet olivat rintamalla, niin lapsetkin joutuivat raskaaseen työhön. Tässä Anja Friman ja Kauko Kaulanen sahaavat puita suurella justeerilla.
Lapin sodan vuoksi Äkäslompolonkin siviilit evakoitiin karjoineen Ruotsiin. Ihmiset sijoitettiin eri paikkoihin kuten tänne Arvidsjaurin Glommersträskiin.
Osa Äkäslompolon evakoista kuten Veera Palomaa asui Härnösandin korkeudella olevassa Ragundan kunnassa.
Maaliskuussa 2012 on elossa seuraavat evakossa olleet kylän asukkaat: Maila Alatalo (o.s. Friman), Emmi Friman (o.s. Kaulanen), Sirkka Friman (o.s. Äkäslompolo), Tatu Friman, Ilta Kaulanen (o.s. Äkäslompolo), Irma Kaulanen (o.s. Äkäslompolo), Lauri Kaulanen, Liisa Kyrö (o.s. Kangosjärvi) ja Elsa Äkäslompolo. Rintamamiehet ovat kaikki kuolleet ja elossa on vain sotaväessä ollut Aatos Kaulanen.