Yläosan otoksen "Pulmuset hongassa" on kuvannut Pirkko Hietaniemi
Äkäslompolon ja lähialueen lintuja.
Kaikki sivun linnut on kuvattu tällä alueella.
Lähettäkää ystävällisesti minulle sähköpostilla vähintään 900x600 kokoisia lintujen kuvia. Lintuja, joita on kuvattu Äkäslompolossa tai sen lähiretkeilyalueella. Laittakaa mukaan linnun nimi ja muita siihen liittyviä tietoja kuten kuvauspaikka, yleisyys alueella jne. Lähettäkää täydentäviä tietoja sivulla jo olevista linnuista, kiitos.
Kukahan tämä maassa ollut haukan poikanen on? Ei osannut lentää, mutta uhitteli kovasti.
Harakkaa-Pica pica esiintyy myös Äkäslompolossa. Ei niin runsaasti kuin monessa eteläisemmässä paikassa. Löytää kyllä lintulaudat ja kun silmä välttää, käy nappaamassa osansa. Tutkii ja varastelee syksyllä myös kuukkelien ja tiaisten talviruokasäilöjä.
Ei kovin hyvä kuva harmaapäätikasta-Picus canus. Automatiikalla nopeasti otettu kuva liian nopeasta ruokailijasta mökiltämme Kaulavaarasta. Varmaan jollain on parempi kuva harmaapäästä.
Harmaasieppo-Muscicapa striata on pieni ja vaatimattoman näköinen lintu, joka voi monelta jäädä huomaamatta, vaikka sen pesä saattaa olla ihan pihapiirissä. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Hömötiainen-Poecile montanus on uhanalainen laji. Äkäslompolon ympäristön vanhoissa metsissä ja laavuilla niitä vielä näkee. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Järripeippo uros - Fringilla montifringilla. Värikkäiden järripeippojen ryystävä ääni erottuu helposti muista lintujen äänistä. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Järripeippo naaras - Fringilla montifringilla (Kuva Pirkko Hietaniemi)
Keltasirkun-Emberiza citinella voi joskus nähdä varpusten parvessa, lintulaudan alla kauroja syömässä. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Kirjosieppo-Ficedula hypoleuca on pieni, mutta touhukas. Pesäkolot menevät uusjakoon, kun se saapuu muuttomatkoiltaan. Siinä saattaa tiainen joutua lähtemään valitsemastaan pöntöstä. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Korppi-Corvus corax. Korppeja näkee ja kuulee seudulla helposti. Mökkitontillamme on mänty, jossa on kuiva poikittainen oksa. Siinä korppi tai parikin usein istuskelee. Vaikka kuinka varovasti ja salaa sitä yrittää kuvata, niin tämä älykäs lintu sen huomaa ja nousee siivilleen. Tämä kuvan tyyppi ronkkui luppokuusessa Kesänkijärven eteläpuolella.
Isokoskelo- Mergus merganse on noussut kannonpäälle tähyämään saalista. (Kuva Pekka Hietaniemi)
Isokoskelo-emo- Mergus merganse poikasineen Äkäsjoen tulojoella.
Koskikara-Cinclus cinclus. Tämän koskikaran kuvasin Äkäsmyllyllä. Talvisin hiihtäjät näkevät sitä Kesänkijoella tai Äkäsjoella sukeltelemassa ruokaa.
Kuukkeli-Perisoreus infaustus on rohkea lintu ja tuttu kaikille Äkäslompolossa kulkeville sekä kesällä että talvella. Kuukkeliperheitä löytyy taukopaikoilta ja latukahviloiden läheltä etsimässä anteliasta kulkijaa. Lintujen ruokintapaikan kuukkeli havaitsee pian ja siitä saa helposti päivittäisen vieraan. Perheeseen kuuluu useimmiten kolme jäsentä eli vanhemmat ja yksi poikanen, joka on saanut jäädä vuodeksi vanhempien pienelle reviirille. Minulla on rengastustiedot jo kolmestakymmenestä kuukkelista ja on hauska seurata vanhojen tuttujen tuloa tarkistamaan lintulaudan tilannetta. Vanhin tuttuni on ZN0, joka on syntynyt v. 2013.
Hiihtelin kevättalvella 2005 päivittäin Tunturijärven laavulle taskussani muutama rasvainen juustopala. Muutaman päivän jälkeen kuukkelit olivat niin tottuneita asuuni, että ne tulivat heti luokseni kun sain sukset pois jalasta.
Käpytikka-Dendrocopos major on yleinen asukas ja käy talvisin ahkerasti lintulaudalla. Tämän käpytikan kuvasin mökkimme pihalla Kaulavaarassa. Löysi kannosta juuri makupalan, joka näkyy vielä nokassa. Monet varmaan ovat kuulleet käpytikan lyhyen, terävän ja voimakkaan kutsuäänen ”kjik".
Lapintiainen-Poecile cinctus on tavallinen vieras lintulaudalla. Tämä yksilö on kuvattu meidän ruokintapaikalta Kaulavaarassa. Kun Lapintiainen tottui minuun, se tuli rohkeasti syömään kädestäni.
Herra Leppälintu-Phoenicurus phoenicurus miettii elämänmenoa männyn kuivuneella oksantyngällä mökkimme pihapiirissä. Leppälintu pesii koko Suomessa 500 000-800 000 parin voimalla ja asustelee ja pesii myös Kaulavaaran männikössä. Lähistöllä ei ole yhtään leppää!
Tämäkin närhi-Garrulus glandarius on kuvattu meidän pihakannolta Kaulavaarassa. On erikoista, että närhi tulee pihallemme vuodesta toiseen aina samasta suunnasta ja palaa samaan suuntaan kohti Kaulavaaraa. Ja aina pareittain. Kuukkelien ja tiaisten rasvatanko häviää nopeasti, kun närhipari saa tilaisuuden ruokailuun.
Peippo - Fringilla coelebs. Peippo saapuu Äkäslompoloon usein jo maaliskuun lopulla. Ei siis kannata uskoa sanontaa, että kesään olisi vain puoli kuuta peipposesta. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Tämä Pikku-kuovi-Numenius phaeopus lenteli Yllästunturin kupeessa. Sattui sopivasti pilvenmutkaan.
Pikkuvarpunen-Passer montanus. Pirkko sai näin onnistuneen kuvan kotipihallaan tammikuun hämärässä. (Kuva Pirkko Hietaniemi)
Pulmunen-Plectrophenax nivalis. Keväthankien aikaan voi nähdä pohjoisimmille avotuntureille pesimään matkaavia pulmusparvia. Matkallaan ne laskeutuvat pälvipaikoille ruokailemaan. Äkäslompoloonkin ne monesti jäävät viikkokausiksi odottelemaan kevään etenemistä. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Pulmunen hienosti oksalla. Pulmusparvia näkee hyvällä onnella koko maassa maalis-huhtikuussa, kun ne ovat matkalla pohjoisen tunturiylängöille pesimään. Äkäslompolossakin niitä viivähtää usein keväisin muutamaksi päiväksi keräämään lintujen ruokintapaikoilta energiaa loppumatkalle. Autoilijan iloksi parvi voi myös pyrähtää valko-mustille siivilleen sulaneelta tienvarrelta.
(Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Punakylkirastaan-Turdus iliacus tunnistaa ruosteenpunaisten kylkien lisäksi valkoisista juovista silmien molemmin puolin. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Punatulkku naaras-Pyrrhula pyrrhula. (Kuva Pirkko Hietaniemi)
Isä punatulkku-Pyrrhula pyrrhula. Punatulkku on tuttu malliesimerkki siitä, miten lintumaailmassa koiras on koreampi kuin naaras. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
"Tilda hei, olisikohan tämä talo meille sopiva asunto?"
Aivan ihana kuva pörhistelevästä pyynpojasta Tetrastes bonasia. Pirkko kirjoitti "Syyskuun alkupäivinä sattui nuori pyy nousemaan lepän alaoksalle kuvattavaksi. Kesänkijärven rannan varvikossa niitä piilotteli kokonainen poikue". (Kuva Pirkko Hietaniemi)
Tämä riekko-Lagopus lagopus oli vaeltamassa Ylläksen polulla entisellä Kiirunan-kieppi reitillä. Riekko ei ole kovin yleinen Ylläksellä. Talvella olen muutaman kerran laskenut riekkoparven sekaan Varkaankurun ja Keskisen laen koivikossa. Parikymmentävuotta sitten näin Ylläksen laella kiirunan poikueen kanssa. Emo ei välittänyt meistä vaan touhusi omiaan. Poikaset olivat niin pieniä, että kaatuivat välillä varvun ylityksessä. Eipä ollut silloin kännykässä kameraa ja tilanne ei ole toistunut.
Sinirinta-Luscinia svecica. Värikkäästä rinnuksestaan huolimatta pientä sinirintaa on vaikea huomata, kun se useimmiten touhuaa heinikoissa, pensaiden alla. Erityisen monipuolisen ja kuuluvan laulunsa ansiosta sitä sanotaankin Lapin satakieleksi. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Sinitiainen- Cyanistes caeruleus. Sinitiainen on pieni, mutta rohkea. Sininen pipo päässään se touhuaa, eikä paljon pysähtele. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Tavi-Anas crecca on pieni sorsalintu, jonka väritys on erityisen kaunis. Pyrstön keltaisesta laikusta sen tunnistaa helposti. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Taviokuurnat- Pinicola enucleator ilmestyvät kevättalvisin syömään siemeniä. Tässä taviokuurnaherra. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Taviokuurna-Pinicola enucleato, naaras. (Kuva Pirkko Hietaniemi)
Pirkko Hietaniemi: "Mitä vanhempi taviokuurnakoiras on, sitä punaisempi se on."
"Naaras ja nuori koiras ovat väriltään harmaankellanoransseja." "Nuorien koiraiden ja naaraslintujen värityksessä on mm. harmaata, oranssia ja keltaista."
Otapa siitä sitten selvää onko tämä kuvan lintu naaras vai nuori koiras.
Telkkä - Bucephala clangula. Hyvin yleisen telkän siivistä kuuluu lennossa viuhuva ääni. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Tikli on Lapin linnuksi eksoottisen näköinen ja harvinainen vieras Äkäslompolossa. Tässä herra Tikli hakee muiden lintujen
pudottamia siemeniä vielä keväisen lumiselta pihalta. (Pekka Hietaniemen kuvaama).
Tämä tilhi-Bombycilla garrulus tutkaili meitä Äkäskeron päällä. Syksyisin etsii parvina pihlajanmarjoja. On käynyt myös meidän lintulaudalla.
Töyhtötiainen-Lophophanes cristatus on hauska punkkarin näköinen lintu. Kerran syksyllä istuin mökkitontillamme ja parvi töyhtötiaisia laskeutui ihan metrin päähän minusta etsimään maasta jotain ruokaa. Netin mukaan elää Suomessa Ouluun asti, mutta olen monta kertaa nähnyt töyhtötiaisia Äkäslompolon seudulla ja pihallammekin kuten kuvassa.
Pienen pienet urpiaiset- Acanthis flammea, tykkäävät koivun siemenistä ja niitä näkeekin toisinaan isoina parvina koivujen latvuksissa.
Koiraalla on otsalaikun lisäksi punaista myös rinnuksilla. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Varpunen-Passer domesticus on käynyt harvinaiseksi Äkäslompolossa. Silloin tällöin sen erottaa pikkuvarpusten parvesta. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Värikäs ja jykevänokkainen viherpeippo-Chloris chloris hakeutuu kevättalvisin lintulaudoille syömään auringonkukansiemeniä. (Kuva ja teksti Pirkko Hietaniemi)
Virtavästäräkki - Motacilla cinerea elinympäristössään (Kuva Pekka Hietaniemi)