Äkäslompolon kylämaisemaa kesällä
Markus Kiilin kuva Äkäslompolon kesästä. Ilman paitaa tarkenee.
Edellisen kuvan poika meloo juuri tällä rannalla. Kuva Markus Kiili.
Vesa Kaulanen rakensi Äkäslompolon rantaan tämän keinun, mistä on tullut hyvin suosittu kuvauspaikka.
Kesä saapuu Äkäslompolon korkeudelle verraten myöhään. Vielä juhannuksena voi olla aika viileää. Juhannuskokko lämmittää kyläläisiä.
Äitienpäivänä 15.5.1995 kevät oli tämän näköinen Gardinin pihalla.
Valitus purresta;tulispa minun soutajani jo.
Annin soutukaveri on jo tullut ja matka Pyhäjärven ympäri voi alkaa hymyssä suin.
Äkäslompolon seudut eivät ole mitään erinomaisia kalavesiä. Erkki on sentään saanut vilkulla ahvenen.
Lohen ja muun kiinnostavan kalan istutus ja hoito virkistyskalastajia varten on vaativaa ja osin turhauttavaa työtä. Itämerellä eräiden valtioiden kalastajat ryöstökalastavat Torniojoen lohta yli kiintiöidensä. Perämeren kalastajat pyytävät lohta ja myyvät sitä sesonkina pakosta alehintaan niin, että lohta saa kaupasta 3 eurolla kilo. Tornionjoen suulla ruotsalaisten laajat rysäjärjestelmät kattavat koko valtavirran. Lisäksi ruotsalaisten pyyntiajat ovat suomalaisia laajemmat. Tornionjoella harrastetaan perinteistä lohen kullenuottausta. Lohen rauhoituksen jälkeen pyydetään ajoverkolla siikaa ja siihen jää usein myös "iso siika". Lohensoutu vie suuren osan nousulohesta. Äkäsjoen vesistö on pieni ja verrattain voimakkaan kalastuksen kohteena. Saaliit ovat usein alamittaisia ja alamittaiset taimenet otetaan saaliiksi "tammukkoina". Eli helppoa ei kalaparatiisin rakentaminen ole. Kaivokset uhkaavat pilata kokonaan Muonio-Torniojoen kalakannat.
Vaikkei kalaa kovasti tulisikaan, niin mahtavissa maisemissa kalastaja-Jussi kyllä viihtyy.
Olli ja Mirja ovat löytäneet patikointiretkellä mielenkiintoisen männyn Kellostapulin rinteeltä. Kovalla kouralla talvi on mäntyä kurittanut vuosikymmenien ellei vuosisatojen aikana.
Päivän lenkin jälkeen on hyvä syy nauttia korvapuustit ja kaakaot Suklaaruusun terassilla.
Tenniskenttä on maisemassa, jossa on vaikeuksia pitää katsetta pallossa.
Äkäslompolon kylä sijaitsee seitsemän tunturin kupeessa ja Äkäslompolon rannalla. Kuva olen ottanut Kuertunturin päältä.
Välillä on hyvinkin lämmintä. Tämä seurue nautti kesästä kesängin laavulla.
Äkäslompolossa pidettiin kesällä 2010 postilaatikoiden katselmus. Tässä taidesarjan voittaja Lemmenlaaksontieltä. Suunnittelu taiteilija Anne Laitinen ja toteutus kadun asukkaat.
Asiasarjan voittaja löytyi Pyynkujalta Kaulavaarasta. Suunnittelu ja toteutus Erkki Hirvinen.
Fantasiasarjan voitto meni Röhkömukkaan. Mutta julkisuudella on vaikutuksensa ja pian Röhkömukan mökkiläiset siistivät järjestelmän.
Tämäkin Nililahden tien risteyksestä ottamani kuva oli netissä vain vähän aikaa, kun viitat suurelta osin poistettiin ja risteys siistittiin.
Pienikin vaivannäkö parantaa kylän ulkonäköä. Risteyksen kauniit tynnyrikukat kesällä 2005.
Heinäkuun loppupuolella kypsyvät Lapin jalot hillat poimijoita varten.
Tunturijärvelle mentäessä tässä lähdepurossa on turkoosia väriä.
Yksi vanhimmista Äkäslompolosta otetuista kuvista vuodelta 1922. Kuva on otettu Ylläksen 2000-luvun laskettelurinteeltä kohti Kellostapulin tunturia. (Kuva Samuli Paulaharju/SKS KRA)
Nykyisen Mailan putiikin paikalta (v. 2020) vuonna 1933 otettu kuva. Äkäsjokivarren niityiltä tehtiin luonnonheinää kuten kuvan sauroista ja ladosta näkee. Taustalla tutut tunturit eli Kellostapuli ja Ylläksen Keskinen laki.
Rancken otti valtaosan kuvista Äkäslompolosta, mutta kävi myös tunturin toisella puolella. Tämä vuoden 1933 kuva on Ylläsjärven Niemeltä Ylläs-Jussan pihapiiristä. Siinä näkyvät rannassa jo puretut kala-aitta ja riihi. Taempana kesänavetat, ryskilato ja paakaustupa. Nykyinen Eelin kauppa on tästä kuvasta oikealle. Tunturit taustalla Ylläs (vas.) ja Keskinenlaki.
Kovin on järvi kaunis ja maisema levollinen v. 1949. Äkäslompolojärven rantaa ja takana Kesänkitunturi. Järven rannassa on ladon oikealla puolella riukurakenteinen saura, jota käytettiin heinän kuivaukseen ennen kuin heinät laitettiin latoon.
Pikkupoika katselee autoa, joka lienee toinen tai kolmas kylässä käynyt. Aikansa kaunotar on varmaan ollut myös tämä vm 1938 Plymouth.
Sama lato kuin edellisessä kuvassa, mutta kuva on otettu kylälle ja Yllästunturiin päin (1949). Tällaista kuvaa ei enää saa!
Näkymä Möyhölän mäeltä 1950-luvun alkuvuosina (kuva G. Stenfors).
Äkäsjokea nykyisen sillan alapuolelta Tiukupuljun kohdalta. Ranta on nykyään enemmän kasvuston peitossa. Taustalla näkyy Kuertunturia.
Helukkaan rakennettiin talkoilla tanssilava. Aatos Kaulanen ikuisti parien ensiaskeleet. Sitä ennen oli yritetty ahtautua vanhaan Riemuliiteriin taikka Kamarin pirttiin.
Moni varmaan on käynyt Pyhätunturin laella ihmettelemässä erikoisia kuusia ja nauttimassa maisemista. Tunturin läntisen huipun päällä on alueen kuntarajojen Rajajärvi. Syyskuussa 1961 vettä oli lammessa runsaasti. Itse sana "pyhä" ei tässä yhteydessä viittaa pyhyyteen, vaan merkitys liittyy rajaan.
Kuva Velhoniemestä Kuertunturin suuntaan. Valkoinen talo on Kotilan tila asukkainaan Friman. Uusi päärakennus valmistui 1955. Muutoin on vielä 1960-luvulla (?) rakentamatonta. Rannassa äärimmäisenä oikealla rantasauna ja sen vasemmalla puolen riihi ja riihen lato. Niiden takana navetta, päärakennus ja taustalla metsää kohti lato, jota kutsuttiin nimellä Vaaralato. Kuvan vasemmassa reunassa Riihen talon aitta, joka jaossa oli jäänyt Frimanin maille.
Kummun talon ja Kaupinjoen tammen lähellä ollut törmäpääskyjen pesäkylä v. 1981. Paikka tuhoutui tien laajennuksessa. Valitettava teko, koska pääskyillä ei sen jälkeen ollut kylässä pesäpaikkaa. Joinakin vuosina yksittäinen pesijä yritti jossain kolossa. Vesa Kaulanen rakensi tekorinteen ja sai siihen heti ainakin yhden asukkaan.
Kummun eli Mäkitalon mäkeä ja lampaita laitumella v. 1981. Jalkakäytävää ei tuolloin vielä ollut ja patikoija kulkeekin tien vartta. Kun pienet maisemanhoitajat eivät enää ole töissä, niin paikka on v. 2015 jo kovasti muuttunut.