Möyhölä (Rantala) Äkäslompolo

Vanhan Äkäslompolon talon eli myöhemmin Tanoksi nimitetyn rantamaalla oli pieni hirsimökki. Se siirrettiin todennäköisesti 1915 tehdyn jaon jälkeen  pohjoisemmaksi Möyhölän tievalle. Johan Petter Äkäslompolo (1838-1916) asui tässä mökissä yhdessä vaimonsa Kristiina Luttusen (1856-1940) kanssa. Mökki on kylän vanhin olemassa oleva asuinrakennus ja sitä kutsutaan Pekan pirtiksi. Pariskunnan kolmesta lapsesta yksi kuoli reilun viikon vanhana ja toinen poika Simon Pietari muutti Amerikkaan. Kolmas lapsi Johan Valerius (1894-1944) asui taloa vanhempiensa kanssa. Johan meni 1922 naimisiin kittiläläisen Saimi Maria Kurkkion kanssa. He saivat kahdeksan lasta. Taloa kutsuttiin myös nimellä Rantala. Jonne huolehti postin kannosta Äkäsjokisuulta Äkäslompoloon ja myöhemmin tätä työtä teki hänen tyttärensä Elsa. Äkäslompolo sai vuonna 1946 oman postin ja se tuli Möyhölään. Paikkaa alettiin kutsua Postin paikaksi ja lapsia Postin Elsaksi jne. Elsasta tuli aikaa myöten kylän legendaarinen ja usein haastateltu henkilö.

Tästä linkki Elsan elämäntarinaan.

Johan eli Jonne kuoli 1944 evakkomatkalla Ruotsissa. Saimi palasi lapsien kanssa kotitilalle ja sodassa olleet pojat Antti ja Heimo palasivat myös kotiin. Saimi majoitti mökkiinsä myös turisteja. Rintamalla olleet pojat saivat valtiolta lainaa ja tilalle rakennettiin 1950-luvulla uusi kaksikerroksinen asuinrakennus. Tässä 130 neliöisessä talossa oli tilaa omalle väelle ja turisteillekin. Omaa väkeä oli äiti Saimi, kamarissa oli hänen poikansa Antti, vintillä asui poika Heimo vaimonsa Hellin ja Päivi-tyttären kanssa sekä postin tilassa tytär Elsa ja tämän tytär Marja ja poika Hannu. Posti oli uudessa talossa ja ruuhkan aikana vanhassa mökissä. Painavaa kassakaappia piti miehissä raahata rekeen ja vetää se pihan yli vanhaan pirttiin. Kassakaapin lisäksi osa asukeistakin siirtyi pois uudesta talosta ja huoneet annettiin turisteille. Osa meni navetan päässä olevaan ”Pikku saunaan” ja osa vanhaan Pekan pirttiin postin mukana.

Pojista Heimo (1925-1990) meni naimisiin karunkilaisen Helli Kankaan kanssa rakentaen 1966 oman talon Möyhölän rantatontille. Kyläläisistä erityisesti nuoret Simo Äkäslompolo, Ristimellan pojat ja Kullervo Gardin istuskelivat iltaisin Heimon puolella lukien lehtiä ja jutellen. Ristimellan Onni oli usein lapsenvahtina kun Heimo oli poissa ja Hellin piti mennä navettaan. Heimon ja Hellin tytär Kirsi asuu tässä talossa perheensä kanssa. Kirsin veli Pekka Äkäslompolo asuu 2011 perheensä kanssa Heimon vanhassa kotitalossa. Hellillä on vieressä oma koti. Möyhölän kankaalle rakennettiin vielä samoin 1966 Pikku-Tievaksi kutsuttu rakennus, jossa asui Jonnen ja Saimin tytär Elsa Äkäslompolo. Tässä Pikku-Tievan rakennuksessa oli tilat myös postille. Elsan poika Hannu Äkäslompolo asuu perheensä kanssa Möyhölän tontilla. Eli Möyhölän mäki on yhä suvun tiiviisti asuttama.

Johan Petter Äkäslompolon (1838-1916)  puoliso Kristiina, o.s. Luttunen (1856-1940). Kiristiina kutsuttiin nimellä Kitti. Pekka oli huomattavasti vanhempi kuin Kitti ja tältä kysyttiin, miksi otti vanhan Pekan mieheksi. Vastaus oli "Kun se siinä aina veny".

Heikki Kustaa Äkäslompolon tytär Maria (s. 1873). Maria muutti Kittilään ja meni siellä naimisiin.

Heikki Kustaa Äkäslompolon (1835-1915) ja Stiina Karoliina Muotkavaaran (1846-1924) tytär Eliisi Äkäslompolo (1879-1932) karstaamassa villoja. Elämän nautinnot eli kahvipannu ja piippu ovat kuvassa mukana. Eliisillä on kaksi tytärtä Vieno Miljaana ja Vaili Maria Äkäslompolo.

Eliisin sisar Hedvig eli Viiki Äkäslompolo (s. 1887). Viiki muutti pysyvästi Amerikkaan.

Istumassa Kustin veli Vilho Äkäslompolo eli Pikku-Ville (1876-1961). Takana seisoo Simon Pietari Äkäslompolo (s. 1896), joka muutti Amerikkaan.

Vaili Äkäslompolo sylissään joku Sivulan lapsista.

Vaili Maria Jämsä (o.s. Äkäslompolo) Mikael Kuuselan kanssa juttusilla. Kuuselat ovat Kittilään vuonna 1900 muuttaneen ja siellä avioituneen Maria Äkäslompolon (s. 1873) jälkeläisiä. Maria Äkäslompolo on Karhu-Kustin sisar.

Ludvig Lumpus (1897-1960), sylissä Eeva Inkeri (s. 1933, myöh. Juntunen). Edessä Airi/Aire (s. 1931, myöh. Rauhala), hänen takanaan Aila (s. 1929, myöh. Palo). Perheen äiti ja Äkäslompolon sukua oleva Eeva Kristiina Kuusela (1906-1950) sylissään Terttu Onnia (s. 1934, myöh. Enroth) ja oikealla Alba Sofia (s. 1930, myöh. Jylhä).

Saimi Maria (1898-1979) ja Johan Valerius Äkäslompolo (1894-1944) todennäköisesti kahdesta kuvasta rakennetussa vihkikuvassa vuodelta 1922. Saimi on omaa sukua Kurkkio ja Vertti Kurkkion täti. Johania kutsuttiin Jonneksi ja hän kuoli evakkomatkalla Ruotsissa. Saimi ja Jonne asuivat perheineen Möyhölän mäellä.

Jonne pyhävaatteissa.

 

Jonne tervavaatteissa.

Vasemmalta turistinainen, Antti Äkäslompolo, Heimo Äkäslompolo koiranpentu sylissä, Saimi-mummo, Maria Inkeri ja Leena. Pojat edessä vasemmalta pikku Pentti ja Eero. Kiltisti talonväki poseeraa aina kun turistit haluavat (1948).

Ovat taiteilijaveljekset tainneet rymytä pahemman kerran, koska kiittävät Tievan mammaa "suuresta Elämän ymmmärryksestä."

Kävi Helismaa kylällä myös vaimonsa Lempin kanssa. Tämän kuvan he antoivat Möyhölän väelle muistoksi. Kuvaa on vuosien varrella katsottu tosi ahkerasti.

Äkäslompolon perhe on kokoontunut talvella 1937 seinustalle kuvaan. Vasemmalta äiti Saimi sylissään Leena, Inkeri ja takana Elsa, Heimo, isä Jonne ja Antti. Tämän oven eteen rakennettiin myöhemmin kuisti.

Elsa, Inkeri ja Leena Äkäslompolo

Johan Valerius Äkäslompolon (1894-1944) ja Saimi Marja Kurkkion (1898-1979) lapsia. Vasemmalta Maria Inkeri (1931-1991), Leena (myöh. Heininen, 1935-2001), Elsa (s.1927), Antti (1922-1973) ja sylissä Pentti (1944-1994), Heimo (1925-1990) ja Eero (1940-2010) Äkäslompolo. Pentti on syntynyt tammikuussa 1944 eli kuva lienee vuodelta 1946. Kylän posti sijaitsi lasten kotona ja siksi talon nimi oli Posti ja lapset Postin Elsa jne.

Reino Helismaa runoili Äkäslompolosta ja Möyhölän väestä näin:

"Enpäs Tievan emäntää muistamatta tässä jää,

ketterä ja iloinen, melkein satakiloinen.

Heipä hei hellurei kylä Äkäslompolon

varmaan Lapin kaikkein paras paikka on.

Kylän kaikki asukkaat heti ystäviksi saat,

sillä kansa kylän sen reipas on ja iloinen

Viikon mittaan Elsa saa kolme kertaa taivaltaa

pitkän postitaipaleen painavine laukkuineen".

Tunturilatulaiset ovat lähettäneet mukavan muiston Möyhölän väelle.

Edessä Heimo Äkäslompolo nuorena ja taempana Kentän Simo Sigurd Äkäslompolo (1906-1960) ruokatauolla. Kuvassa on kolme römpsää eli kummallekin oma ruoka-astia ja yhteinen kahvin keittoon.

Turistit ovat kerääntyneet Pekan pirtin eteen ja valmistautuvat lähtemään kotiin. Reessä on suksilasti ja päässä tuliaiset.

Kulkumies E. Tanninen oli heikoissa rahavaroissa ja pyöräytti Möyhölään maksuksi taulun.

Elsa ja kyläilymatkalla ollut Lauri Ristimella.       

        

Elsa ja pikku Marja 1956.

Elsa Äkäslompolo puuhaa keittiössä, kun turisti räpsäytti kuvan. Turistien ruoka on valmistumassa hellalla tilavassa 20 litran kattilassa. Kahvipannukin on samaa turistikokoa.

Näin ennen ratkaistiin päivähoito ja vanhushuolto. Puun juurella on lastenvahtina Vilho Äkäslompolo (1876-1961), joka on Elsan isän serkku ja jota Elsa huolsi. Vilho laittoi varpuluudan eteen, jos Marja Äkäslompolo yritti maantielle taikka muualle, minne ei ollut lupa mennä.

Pikku Hannulla oli vaaleanpunaiset kärryt ja Saimi mummo nukutti Hannua työntäen kärryä jalalla kauemmas ja vetäen sitä matonkuteella takaisin laulaen joikaamalla ”lol lo lolloo, lolo loi lolloo, lol lol loo”. Kun hän sitten meni nukuttamaan Päiviä, niin tämä vastasi laulukysymykseen, että ”Ei ainakhaan lolloa”

Työmiehet tekivät räjähdysainelaatikosta Marjalle kelkan.

Uusin villitys hulavanteen pyöritys tuli nopeasti myös Äkäslompoloon (1960). Nelivuotiaasta Marja Äkäslompolosta kehittyi taitava vanteen käyttäjä ja turisteille esiintyjä.

 

 

Möyhölän tilan eli postin talon niittyä ja tuutteroita eli heinäseipäitä heinäkuussa 1973. Taustalla näkyy Kesänkitunturi. Matkailijat ottivat onneksi kuvia myös kylästä. Kuvan ottanut Gunnar Stenfors käytti kylästä ottamiaan värikuvia Äkäslompolo-esitelmiensä tukena.

Samaa Möyhölän rantaa heinäkuussa 1973. Veden takana on Kentän talo. (kuva G. Stenfors).

"Sihteeristön neiti Pirkko Töyrylä" on käynyt lomalla Äkäslompolossa ja ottanut Marjasta ja postista kuvan. Tämä kuva on ollut kahdesti Penninki-lehden kannessa.

Posti tuli illalla myöhään joskus klo 20-21 aikaan ja sitä odottamaan kertyi paljon väkeä. Aikuiset istuivat ja juttelivat keskenään. Joskus talvella vintille menevät portaatkin olivat täynnä istuskelijoita. Lapset nauttivat tästä yhdessä olosta ja pelasivat konkkaa pihalla. Pekan pirtti piti kiertää ja kolauttaa pihalla vieläkin kasvavaa mäntyä. Etsimään sai ruveta, kun oli huutanut ”Konkka on kotona ja miehet metsässä.” Joskus piiloutuneita oli niin paljon, että kaikkia ei muistettu edes hakea. Yhtenä sateisena kesänä latoon piti laittaa liian märkiä heiniä ja ne jouduttiin panemaan uudestaan seipäille pihalle. Heinäseipäitten alla oli tosi hyviä piiloja. Talvella laskettiin porukalla kelkoilla mäkeä.

Postin rannassa on rauhaisaa kauneutta. Saurakeppien takana vene odottaa soutajaa.

Elsa Äkäslompolon tytär Marja on turistien iloksi ottanut kuvaan mukaansa isot poronsarvet. Taustalla näkyy uuden ajan merkkinä puhelinpylväs ja järven takana on Kentän talo (1960).

Tosi varhainen värikuva. Marja turistin seurassa Vasikkahaan aidalla patjakankaasta tehdyissä housuissa. Turisti oli niin tykästynyt Marjaan, että kyseli tätä ottolapsekseen.

Elsa Äkäslompolo hankoaa heiniä seipäille Postin rannassa ja taustalla tupruttelee piippua veli Heimo. Turistipoika on tullut auttamaan heinätöissä. Viljeltyä Timotei-heinää voi panna kuivumaan seipäille, koska se oli karkeampaa kuin luonnonheinä.

Marja hoitaa setäperheensä Heimo ja Helli Äkäslompolon Nilla-koiraa.

Antti Äkäslompolo laskee verkkoa veteen. Verkon soutaja sai yleensä olla tarkkana, ettei saanut verkon laskijalta terävää huomautusta oikeasta soutamisesta tai huopaamisesta. Kovalla tuulella yhteistyö on taitolaji.

Antti Äkäslompolo tulee Äkässaivon rantaan niin matalassa kohdassa, että venettä pitää työntää airolla. Taustalla perheen lato, johon rannalta niitetty ja kuivattu heinä säilöttiin talvea varten. Heinäntekoaikaan ladossa myös nukuttiin. Lumiaikaan heinät haettiin hevosella taikka porolla kotiin.

Antti Äkäslompolo (1922-1973) perkaa kaloja. Rantaan on rakennettu oikein vasittu leveä perkuulauta.  Antti ei elänyt kuin 50,5 vuotta vanhaksi.

Heimo Äkäslompolon poika Pekka Äkäslompolo perheensä kanssa elokuussa 2014. Vasemmalta Valtteri, äiti Tarja, Lyyti, Pekka ja Lotta.